Jos sitä...

...pitkästä aikaa kirjottelis! =)
Ei oo tekstiä tullu vähään aikaan ihan vaan koska aikaa ei vaan oo luistanu MISTÄÄN VÄLISTÄ!!! =P Mutta olen täällä taas! (:
Mistäköhän sitä sitten alottas? Paljon on kerinny tapahtua tällä välillä. Oli vaellusta, isoskoulutus, jatkisripari, koulun alku, Sonata Arctican keikka ja viimeisimpänä alkanut seurustelusuhde. Eli hulinaa on ollu!

Oon keskittyny vapaa-ajallani entistä enemmän musiikkiin. Siksikin tää bloggailu on vähän tupannu jäämään. Musaa on tullu kuunneltua entistäkin enemmän. (Miten se oikein onnistuu?!)
Myös tuo musiikin itte tekeminen on alkanu viedä aikaa melko reippaasti. Jokasessa vapaassa välissä on vihko kourassa ja kynä savuaa. Kännykän äänitekansio on täynnä hyräiltyjä melodioita ja riffejä. Ja heti kun pääsen kotiin, niin tartun kitaraan ja alan vinguttaa ja rämpyttää! Mikäs siinä. Se on mukavaa ja luovaa ajanvietettä. Passaa miulle!!! (=
Musamaku... Jaa-a... Mitäs siitä oikein nyt kertois. Edelleen hiphop näyttelee suurta roolia, mutta kyllä tuo melodinen metalmusiikki on alkanu viedä sitä johtopaikkaa. Jos tässä nyt vaikka esimerkkejä artisteista ja heidän musiikistaan...(:

Ensiksi sitä kuuluisan huimaavan ihanan loistavaa melodista metallia Kemistä, Sonata Arctica!!! (Tony on tuosta mainospuheesta miulle auki aikamoisen summan! (;)
Sonata Arctica on Kemissä vuonna 1996 perustettu melodista (power)metallia soittava yhtye johon kuuluvat seuraavat herrat:

Vasemmalta: Henrik ''Henkka'' Klingenberg (koskettimet), Elias ''Ellu'' Viljanen (kitara), Tony Kakko (laulu), Tommy Portimo (rummut) ja Marko ''Make'' Paasikoski (basso)

Henkilökohtaisesti tutustuin yhtyeeseen ja sen musiikkiin vasta viime talvena, mutta Sonatasta on kuitenkin tullu tässä vajaassa vuodessa suorastaan elinehto meikäläiselle!
Pääsin yhtyeen keikalle tässä muutama viikko sitten ja voi jestas että oli nannaa...<3 Saatan kertoa kyseisestä kokemuksesta lisää tässä joskus! (:
Seuraavana minun mielestäni yksi Sonatan parhaista (lue: kaikista, sillä ne kaikki on miusta parhaita) biiseistä, Juliet:

Huippua!!! =) <3

Seuraavana ehkä suomalaisen metalmusiikin kansainvälisesti menestyneimpiin yhtyeisiin kuuluva Children of Bodom. Children of Bodom soittaa melko raskasta, särösähkökitarantäyteistä metalmusiikkia. Bändi on perustettu vuonna 1993 Espoossa.
Yhtyeeseen kuuluvat seuraavat jäsenet:

Vasemmalta: Alexi ''Allu, Wildchild'' Laiho (laulu, kitara), Henkka Blacksmith (basso), Roope Latvala (kitara), Janne Warman (koskettimet)  ja Jaska Raatikainen (rummut)

Seuraavana biisinäyte kyseiseltä bändiltä, Are you dead yet?

Toimii aina! (:

Miulle Bodom ei ole mitenkään uusi bändi. Oon kyllä varsinaisesti KUUNNELLUT enemmän sitä tässä pari vuotta, mutta aina tiennyt sen olemassaolosta.
Bändin perustaja, Alexi Laiho on tehnyt ilman muita jätkiä hienoa musiikkia toisten bändien täydentäjänä:

Allu!!! <3
Ja vielä kuva tästä kuolaamastani kitaristikomistuksesta!

Kiitos ja kumarrus,
Kirjoittelen kun joudan!!! =)

JIPPII JA JEE!!!

SIIHEN EI OLE ENÄÄ KUIN KOLME YÖTÄ!!!
Nimittäin IIIHANAAAAN vaellukseen...<3
Hmmm...=) Mitenköhän tässä pysys housuissaan??? =D Kai se on pakko vaan olla =)

Ei oo hirveesti tässä ''lomalla'' kerinny kirjottelemaan, mutta ens viikolla kerkiin vielä vähemmän, kun oon siellä tunturissa ilman tietoa ulkomaailmasta...xD Mutta odotus on kova, vaikka eristykseltähän se kuulostaa!

Mielessä on tässä viimesen parin viikon aikana pyöriny vaikka minkälaista ajatusta, mutta moni onkin jääny ihan vaan ajatuksen tasalla, kun en oo blogia päässy päivittelemään. Silti on pakko sanoa nyt, että ei oo oikein mitään mistä kirjottaa...=P


Siispä,
=)

No jaa...

Nyt on niin tyhmä olo, että huhhuh...=P

Niin,

Wipii!!!! =D

Se ois tänään sitten lähtö Ruotsiin!!! Reissuumaan!!! Viis päivää!!! Oooooooooo jeeee!!! =D
Niin...
Mutta huono puoli siinä on se, etten nää kaikkia ihania ihmisiä, saatikka sitten Viltsua vajaaseen viikkoon...=/ Kai (?) sen kestää. =P
Nooooo... Pääse Gröna Lundin (anteeksi, tarkennan GRAN-LUNDIN) huvipuistoon, miljoonalle kirpputorille, tulkiks ja muuten vaan shoppailee...=D Kirpputoreilla käydään siitä hyvästä, että setäselläni on hulluus niitä kohtaan ja saan sitten siellä tulkkailla...xD

Mutta,
Meikä lähtee vähän Ruottinmaalle!!!
=D

PS. Hyvää loppuelämää! :)

Tylsyys on vissiin kansantauti??? =O

No ainakin miun mielestä! On niin tylsää, että ihan huimaa!

Näin tylsää siis oli...xD

Mutta alempana järkevämpää luettavaa...=)

Moiks,
=)

Juu-uh...=P

Se ois taas yks työpäivä takana. =) Oli aika kivaa duunia tänäänkin...xD
Mutta muihin aiheisiin...=D
Ois taas näistä lyricseistä höpisemistä, kun tuossa töissä ehtii kuunnella musiikkia, joka sisältää mahtavia sanoituksia!!! Luvassa vähän kaikenlaista...=) Lähinnä Cheekkiä...<3

Jos voin tehdä sen tänään, miksi tehdä se huomenna,
Walk don't talk, siinä sulle selvää suomea,


Tuosta voi olla montaa mieltä...x] Selvää suomea juu...! =) Mut miksikäs jättää jotain sellasta huomiseen, jonka voi tehdä jo tänään...=D


En pelkää helvettiä, en pelkää kuolemaa,
Mut pelkään reppu tyhjänä mennä tuonelaan,

Niin...=P Ei oo koskaan ollu oikeestaan mitään ajatusta siitä, että mitä tapahtuu sen jälkeen, kun tämä elämä loppuu, lusikka lentää nurkkaan, tai miten sen nyt ikinä kukakin haluaa ilmaista...xD Mutta mihinkään helvettiin en usko, enkä kuolemaa pelkää... Tai miten sen kuolemanpelon oikein ottaa. Se on niin monimuotoisesti ajateltava asia...=P Suurin pelko lienee se, ettei ehdi elää elämää haluamallaan tavalla ja tehdä niitä asioita, joita on halunnut kokeilla!!!


Tää jääräpää kun ei liiku minne määrätään,
Niinku Genssit sanoo, matka on määränpää,


Niin...xD Meikä harvemmin tekköö niinkun muut haluaa...=) Ja niinkun Fintelligenssin biisissä sanotaan ''matka on määränpää''. Eiköhän sitä kuitenkin eletä tätä hetkeä varten? Eikä tulevaa...=P Vanha virsi!!!



Jokainen täällä itse valitsee tiensä,
Syytä toisten ei tarvitse tietää,
Sun ei tarvii kysyville vastata,
Tärkeintä on että pysyy itse kartalla,


Hmm... Josko sitä tuota edes viitsis kommentoida! No jos sitä kuitenkin...=P Ite kai täällä jokainen päättää mitä tekee omalla elämällään, eikä muiden tarvii tietää, että miks niin tekee. Eikä kaikille uteleville tarvii vastata, jos ei ite haluu. Lopultakin tärkeintä on tietää itse, mitä omassa elämässä oikein tapahtuu!!!


Ja vaik on raskasta, ei auta elää pelossakaan,
Jos nyt koitettas pysyä tääl elossa vaan,
Ja nauttii täysillä niin kauan ku saadaan,
Mä meinaan ainakin kunnes ne hautaa mut maahan,


No =) En aio ees selittää... Niin selkeesti on Jare näihin riimeihin ajatuksiaan keränny! =D


Tieto lisää tuskaa, elämä opettaa,
Se teki must tälläsen, pakotti vetämään kovempaa,
Stressaava pessimisti, skeptikko ja kyynikko,


Toi on niin selvää toi ''tieto lisää tuskaa''... Se on NII-IIN totta!!! Jos ei tiedä mistään mitään, niin ei voi oikein tuskastuu sellasesta, mitä ei edes tiedä! Ja elämä opettaa...=) Hyvin sitten opettaakin! Elämä on kovettanu ja tehny meikäläisestä sellasen, mikä nyt oon!
Sillon tällön kuitenkin huomaa stressaavansa pelkästään siitä syystä, että ajattelee niin pessimistisesti. Skeptisyydestä muodostuu ajan mittaan aikamoista kyynisyyttä!
xD Kylläpäs oli taas niin hauskaa...=P


Lopuks ihan vaan mielentilaan sopivia sanoja...=)

En anna muitten sanoo mitä mä voin tehdä,
Mä tiedän mistä tuun ja paikkani täällä,
Mä nautin täysillä tästä päivästä,
Se on jotain, mitä kukaan ei voi viedä,
Mul on kaikki hyvin tänään,
Ei voi pilata mun päivää mikään,
Se on jotain, mitä kukaan ei voi viedä,



Moido,
=D

Uu jeeh...xD

Työpäivä takana ja toivottavasti mukava ilta edessä! =D Ois meininki mennä uimaan ja käydä lenkillä...=P

Mutta muuta sitten...

Joskus tuntuu, et on maailman onnekkain,
Mut samaan aikaan niskas painolastii tonneittain,
Mä tunnen olevani aina vapaa kaikest,
Mut samaan aikaa ootan, et heräis painajaisest...


Yep! Välillä sitä tuntuu siltä, että tanssis ruusuilla ja ois onnekkain ihminen maailmassa, mutta siinä samalla päässä pyörii liuta sellasia ajatuksia, joiden toivois katoavan vaan äkkiä pois mielestä.
Mulla on aina ollu elämässä yks periaate, josta oon pitäny kiinni niin ylä-, kuin alamäessäkin: mun ei pidä huolehtia sellasista asioista, jotka ei mulle kuulu ja joista mun EI TARVIHE tietää. Nokkaansa ei tarvihe työntää jokaikiseen asiaan, vaikka mieli tekiskin. Ja jos jostain asiasta saa tietää, vaikka se ei kuuluskaan itelle, niin ei sitä pidä miettiä niin, että pää kuluu puhki.
Ja sillon kun menee vähän huonommin, toivoo vaan, että kaikki ois pahaa unta eikä laisinkaan todellista totellisuutta...=P


En voi sanoo, ettei menneisyyden haamut ikin hämää,
Väärät muistot ja hiljaisuus ne saa mut tikittämään,

Niinpä...=P Kyllä joskus on tullu mietittyä menneitä ja ihmeteltyy, että miten niistä ajoista on selvinny hengissä! Kun on kokenu vaikka minkälaista ja päässy eroon mitä inhottavammista ihmisistä. Menneisyydestä ei tekis mieli muistaa muuta, kun ne huolettomat ja hyviks luokiteltavat ajat! =)


Niin tällä kertaa,
=D

Työpäivä takana, vihdoin...=D

Tosin tuo ''vihdoin'' ei oikein sovi tänpäiväseen työskentelyyn...xD Oli nimittäin lyhyimmältä tuntunu päivä ikinä! =D Seittemän tuntia ikkunoiden pesemistä ja pyykkäystä. Helppoo heinää!
Illalla ois tarkotus viel Tiian kanssa uimaan varmaankin tuohon Erä-Okulle...=D

Mutta ei nyt enempää tästä päivästä...=D

Siispä,
Adios, =)

On se niin kivaa tajuta, että aikakin kuluu, vaikka välillä tuntuu, että se vaan junnaa paikallaan. Varsinkin kun odottaa jotan oikein kovasti! Mutta odottavan aika on pitkä. Niinhän se vanha sananlaskukin kertoo! =)

Viimeaikoina on kuitenkin tuntunu siltä, että aika on kulunu ihan hullun nopeesti!!! Päässä pyörii muistoja seiskaluokan ekasta koulupäivästä, vaikka mokomasta on on aikaa kohta jo kaksi vuotta! Ja ne muistot tuntuu sellasilta, että ne on koettu vasta eilissäpäivin. Samoin kaikki muukin. Tuntuu, että musikaalin ensi-illasta ei ois kulunu kun muutama kuukaus, mutta siitä on kohta jo puol vuotta.

Eikä siinä mitään pahaa oo, että aika kuluu rivakkaan ja ettei yks päivä kestä 24 tuntii enempää, mutta välillä sitä pysähtyy ajattelemaan, että jos tää elämä kuluu aina yhtä nopeesti kun nyt, niin eihän tässä kerkii mitään tekemään, kokemaan saatikka sitten näkemään! Mutta kuitenkin joka kerta kun sitä käy ajattelemaan, niin mieleen tulee meikäläisen tapauksessa väkisinkin sellanen asia, et pitää nauttia tästä hetkestä ja olla murehtimatta turhaan tulevaa tai mennyttä! Ja se ei oo ollenkaan pahasta jos aikoo elää tätä elämää onnellisena. =)


Seuraavana ihanan naisräppäri Sanan lyriikoita, jotka sopii aiheeseen aika kivasti...=)

Mul on kaikki mistä mä unelmoin,
Mul on kaikki mitä mä halusin,
Elämä välillä vastaan kapinoi,
Mut mulla on kaikki hyvin tänään!


Älä murehdi eilisestä,
Älä murehdi huomisesta,
Jos voisin, ottaisin,
Puolet sun huolista...<3



Nii-iin...=) On aika yleistävää sanoa, että ''Mulla on kaikki mistä mä unelmoin.'', koska onhan sitä tässä elämässä tullu unelmoituu monesta sellasestakin asiasta, joita ei sitten oo saanu. Mut pitää pitää mielessä, että aika monella unelmat on sellasia, että niiden avaulla otetaan askel lähemmäs onnellisuutta ja jos sen onnellisuuden on kerta saanu, niin eikös sillon oo saanu kaiken mistä unelmoi?
Mun mielestä ainakin. Ja välillähän sitä tuntuu, että kaikki kaatuu niskaan ja elämä kapinoi sitä onnellisuutta vastaan kaikin mahdollisin ja mahdottominkin keinoin.
Ystäville nuo viimeiset lainit lähinnä suunnaten voi sanoa, että jos voisin helpottaa jonkun taakkaa, oli se sitten kevyt taikka raskas, niin sen tekisin! Koska sitä vartenhan ystävät on. Jos ei voi kokonaan ottaa toisen huolia, niin pitää niiden ylittämisessä tukea parhaansa mukaan.

Mut kai sitä yrittää auttaa aina parhaansa mukaan sellasia ihmisiä, jotka auttaa sillon kun ite tarvii apua! Niinkun joskus on sanottu ''Näytä ystävillesi tie pois helvetistä ja vihamiehillesi polku sinne.''.
Hmm... Vaikka välillä tuntuu, että niille vihaamille ihmisille vois tehdä kaikkee pahaa ja että niitä haluis vahingoittaa kaikin keinoin, ei se silti ole järkevää!


Mietittävää,

Olipas kivaa käydä Helsingissä!!! =D

Niinpä! Hesasta kotiuduttu, vaikka junamatkat olikin tappavan tylsiä...-.-
Mutta jos siitä reissusta kertois! =D
Eli perjantaina oli lähto puol neljän aikaan Joensuun juna-asemalta ja perillä Vantaan Tikkurilassa joskus illalla puol kahdeksan aikaan. Sit serkulle ja lauantaina serkun rippijuhlia järjestelemään. Sunnuntaina oli sitten serkun konfirmaatiotilaisuus ja juhlat. Maanantaina Itikseen shoppailemaan ja illasta junalla takasin Joensuuhun ja siitä sittemmin Okuun...<3
Ilosena yllätyksenä kesken shoppailun tuli se, että tiistai onkin miulla vapaapäivä!!! =D

Ja nyt sitä vapaapäivää viettämässä! Ei kyllä oikein erikoisempaa tekemistä...=P Ainoona tekemisenä dataaminen ja äitin langettama alakerran imuroiminen...-.-
Mutta kai sitä nyt vois vapaapäivää viettää ilman, että murehtii jostain hiton kotitöistä!!! =D

Siispä,
Lisää ehkä myöhemmin,
=)

Reissuun!!! =)

Se ois sitten reissuuminen essä! Helsinkiin, serkun rippijuhliin, tai no oikeestaan Vantaalle...=) Ootan kyllä innolla matkaa, koska täällä korvessa lusiminen ja töitten teko ei hirveesti tällä hetkellä kiehdo! =P
Mutta junassa istuminenkaan ei kyllä kuulosta kovin hehkeeltä menolta...-.- Kai sitä tietokoneen ja musiikin avulla puolen Suomen kiertää! =D


Muttah juu,
Goodbye,
=D

Jusseja vaan kaikille! =D

No se ois tässä juhannusyö sitten käsillä! =)
Eihän tässä mitään erikoista oo tullu tänäänKÄÄN tehtyä...xD Mutta on tullu tossa metässä hypittyy ja kukkia kerättyy tyynyn alle! Tällä hetkellä ainut tekeminen on kuitenkin vaan tämä blogin kirjoittaminen ja muutamien tylsistyttävien (lue: koukuttavien) facebook-pelien pelaaminen...x]
Mutta kai sitä tästäkin päivästä seleviää. Tai no. Yötähän tää jo on! =)
Ei tässä kyllä oikeestaan muuta,

Good night,
=D

Haah...! =D

Taas yks päivä aika pulkassa...=) Töitä, töitä, töitä...x]

Paska biisi, hyvä sanoma! =)

Se ei satu enää,
Mä oon kivusta vapaa,
Oon sinusta vapaa,
Voin päästää sut menemään,
Ei satu enää,
Oon yksin mä nyt,
Nostan kytkintä nyt...


Mukavaa, kun voi omassa päässään tajuta, ettei enää oo riippuvainen jostakin, mitä ei saanut/voinut saada...=) Se on aika vapauttavaa ja onnellista! Ei tarvii enää miettii kaikkee vangitsevaa ja ahdistavaa tai olla jotenkin vaivautunut itseään kohtaan.



Tunnen itseni paremmin,
Kun sain katkaistua remmin,
Kipu opettaa,
Särky opettaa,
Ei voi kuin kohdata heikon kohtansa,
Jä vähän karaistuu,
Muuten maailmassa vuoroin paistuu,
Ja vuoroin pakastuu,
Ei voi samaistuu liikaa keneenkään,
Muuten heitän itseni menemään...


No aika helppoo sanoa, että kipu karaisee. Olipa se fyysistä tai henkistä kipua. Mutta se on totta! Jos menettää jotain, mitä on aiemmin halunnu tosi kovasti ja jonka haluumiseen on keskittänyt kaikki energiansa todella kauan... Se tekee sillä ''menettämisen'' hetkellä olosta aivan mahdottoman ja onnettoman, mutta jälkeenpäin on vaan pakko todeta, että ''Kyllä se jotain sai aikaiseks!''...=D



Jä vedätän niitä, joista välitän,
Ja kaik on turhaa, jossei siitä opi mitään,
Se on vaan minä ja mun herrani,
Tarpeeks vuodatin sydänvertani...


Kaikki on turhaa, jos ei siitä tulevaisuuteensa nappaa mukaan mitään. Oppia pitää ottaa mukaan, vaikka hetkessä onkin tarkoitus elää! =D
Enemmän tätä blogia seuranneet tietää jo varmasti sanonnan ''Carpe Diem - Tartu hetkeen''...=)


No niin... Sopii aika hyvin ajatuksiin näin iltapuolesta! =) Oli tossa halkojen mättämisen lomassa aikaa mietiskellä vaikka minkälaista...;)

Ja sitten jo vähän vanhempaa riimistöä tuolta ''arkiston kätköistä''...=D Frendibiisi tässä matkan varrella olleista/olevista ystävistä...<3

Riimei rakkaimmille,

Nille ihanille ystäville,

Ihmisille, jotka sellasenaan rakastaa,

Enemmän mulle antaa, kun takas ottaa...<3

Kun vastaan tulee oikea enkeli,

Se saattaa olla sulle parasta ja pelastaa sun henkesi,

Oon onnekkain ihminen maailmas kun sain nää,

Ystävät, joita en vaihtas mihinkään,

Yks, jolle kai mäkin tulin oikeeseen paikkaan,

Jolle ainakin yriti avata portit taivaan,

Ja yritän tästä eteenpäinkin,

Kun tapasin noin ihanan tummatukkasen enkelin...

Ja sellanen prinsessa seuraavana listassa,

Et ei toista vertaistaan oo tässä maassa,

Saavuit mulle just ennen viimestä hetkee,

Annoit voimia jatkaa tätä vaikeeta retkee,

Sit niitä jotka on mukana jokaisessä päivässä,

Jotka antaa mulle voimaa jatkaa omassa elämässä,

Niitä, joita ilman ois hankalaa olla olemassa,

Rakastan teitä ajatuksessa kauneimmassa,

Kyllähän sitä on pakko myöntää juttu yks, 

Ei mun oo helppo päästä hyväksytyks,

Mut ne, joille omana itsenäni kelpaan,

Niitä ikuisesti tässä elämässä rakastetaan,

Tosiystävyys kestää jokaisen ylä- ja alamäen,

Kaikessa siinäkin positiivista näen,

Jos ei koskaan riitelis mistään,

Niin onko oikeesti mikään onnellista tääl...<3

Näiden myötä...<3

Hyviä öitä...=)

Hmm...=)

Jesss...=D Nyt alkaa vihdoin nää lomapäivätkin kulua töiden lomassa! 

Mut jää täs sen verta aikaa, et ehtii uusia bloggauksia kirjottelemaan. Tosin nytkin on aika musiikki/sanoituspitoinen ''teksti'' luvassa. 

Ei täs nyt hirveesti oo mitään erikoista tullu tehtyy...=P Jos töitä ei luokitella ''erikoisesks''!x] 

Juhannukselle pitäs keksii jotain tekemistä, kun ei oo hirveemmin näköpiirissä mitään sellasta omituisempaa meininkiä...=P Jussit on tähän asti ollu aina melko tylsiä ja ahistavia juhlia, kun kaikki kaupat on kiinni eikä kellään tunnu olevan aikaa. Kaverit hipsii jossain sukujuhlissa eivätkä kerkii seuraks. Hyvin todennäköistä on taas perinteeksi muodostunut ''lanijussi'', eli meikä istuu vaan koneella koko keskikesän juhlan aattoyön...=P 

Mutta eipä haittaa, jos yks viikonloppu sattuukin menevään vähän suunnitelmien vastaisesti, kun loppukesä onkin sitten täynnä kaikkee kivaa reissua ja työntekoa! =) En ookkaan tainnu vielä puhua noista lomasuunnitelmista, joten eiköhän oo sitten sen vuoro.

Elikkäs tässä nyt seuraava viikko ois tarkotus tehä töitä ihan hulluna, että kilisis kesäkuun palkat muhkeina tilille. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla olis varmaankin tarkotus käydä iskää moikkaamassa tuolla Lapinlahen suunnassa ja ollakkin siellä pari päivää pienen summerjobin (aitan maalaamista) merkeissä. Ja jos siitä nyt eteenpäin kahellaan, niin Ruotsiin ois serkun ja serkun porukoitten kanssa tarkotus lähtee 18. päivä ja hiippailla siellä 23:een päivään asti...=)

Sen jälkeen pari päivää sellasessa työnteossa, että oksat pois! On luvassa lapsenvahtina olemista ja muuta mukavaa aika pitkinä päivinä.

Ja sitten...<3 Sitten vaellukselle Lappiin ihanien ihmisten kanssa viikoks 31.7. eteenpäin! =D Odotettavissa erittäin hauskaa ja mielenkiintoista menoa...<3 Luultavasti tulossa aika unohtumaton kokemus noin niinkun maisemien, kuin sitten seurankin ansiosta! =)

Loppuloma meneekin varmaan sitten töitten merkeissä sen viimesen viikon osalta, vaikka kai sitä pitäs vähän ''lomaakin'' pitää ennen koulujen alkamista! =D

Mutta jooh... Ois taas muutamaa biisiä tarjolla! Dani (tunnettanee paremmin nimellä ''Uniikki'') tällä kertaa ohjaksissa ihan osuvien riimien kanssa! =D Jätkän musiikista en niin välitä sellasenaan, mutta sanotukset osuu aina sillon tällön ihan kohalleen.

Mä voin luvata, ettet koskaan tuu onnelliseks, jos mietit vaan et mistä onni koostuu,
Siks en eti sitä, vaan mä tiedän sen, se osuu kohdalle ku ootan sitä vähiten,
Etkä koskaan tuu täysii elää tääl, jos koko elämäs etit tarkotusta elämään,
Siks en eti sitä, vaan mä tiedän sen, se osuu kohdalle ku ootan sitä vähiten...

Koko elämäs voit ettii jotain elämää suurempaa, mut just ne pikkujutut tekee elämäst suuremman...


Täysin vapaa, ei mistään pelkoo,
Pistää ajatteleen, miks ei ain oo näin helppoo,
Ehkä ei osais arvostaa samal taval,
Jos joka päivä menis vaan samal kaaval...

Sanon ''kyllä''. Elämä mulle nautinto,
Ja mun mieli pysyy yllä ku kesäyön aurinko...


Onni matkas auttanu kestää nää kolhut,
Se on outo juttu, ei siit ota tolkkuu,
Oikopolkui se kulkee, 
Joskus se pitää ottaa pois, et sen voi tuntee,
Onni matkas avannu mun päästä nää solmut,
Se on outo juttu, ei siit ota tolkkuu,
Oikopolkui se kulkee,
Joskus se pitää ottaa pois, et sen vois taas tuntee...=)




Niinpä...=) Taas tätä samaa vanhaa!
Onni tulee vissiinkin vastaan sillon, kun sitä ei hirveemmin tule ajateltuu...<3 Omalle kohalle se tuli niin kaukaa haetun olosesti...xD
Omas elämäs on tällä hetkellä niin hyvä perussoundi, ettei oo paremmasta paljn tietookaan...=D
Loppuja nyt ei kai paljon tarvii selitellä, itsestäänselvyyksiä.
Mut hyviä riimejä kylläkin =)

Elämä kulkee sataa ja tuhatta,

Ja yritän parhaani mukaan elää katumatta,

Niit kaikkii typeryksii, ja niit on paljon,

Mut kyl ne pitää laittaa omaks syyksi,

Ja mitä jää käteen elämästä?

Tein omat valinnat ulkona oravanpyörästä,

Aika lentää, mut mä lennän perästä,

Ja toivon ettei se oo koskaan liian myöhäistä,

Ne sekunnit, minuutit, tunnit ei venaa,

Ja kaikki voi olla liian myöhäistä huomenna,

Lapsi syntyy synnytysosaston puolella,

Samal vanhus vetää vikan henkäyksen vuoteella,

Mä rakastan elämää, ja vihaan kuolemaa,

Ja liian moni lähtee täältä liian nuorena,

Mitä huomenna? Huominen ei oo luvattu,

Enkä huomen haluu kelaa, et eilinen oli hukattu,

Ei voida tietää paljon päivii jäljel,

Siks mä ajattelen mun sydämel enkä järjel,

Koska sekunnissa voit saada kaiken sun eteen,

Mut yht nopeesti kaikki voi cräshää ku WTC,

Yks räjäys, yks silmänräpäys,

Yks elämä, yks tiimalasin puoli on täys,

Mä venaan hyvää, mut se saattaa kestää,

Ja siks otan tiukasti kii täst hetkestä,

Jos se on vituillaan, yritän tehä siitä parempaa,

Ja paremmat ajat visusti mun päähän jemmaan,

Vaik kuin haluaisit aika ei vaan riitä enää,

Ihan liian usein väärään aikaan vääräs paikas,

Anna mulle lisää aikaa,

Annat mulle palan taivast,

Tähän nyt en viitti ees kommentoida mitään...=D Riimit riittänee...<3

Mutta, =)

Aina niin tärkee asia; ystävät...<3 =)

Ystävä, sua tarvitaan,
Ei yksin pärjää kukaan kuitenkaan,
Ystävä, sut muistetaan,
Ei yksin pärjää kukaan kuitenkaan...

Ja mulle joka kortti täs pakas on rakas,
En pyydä frendeilt mitään, mitä en ite antas takas,
Luottamus ja kunnioitus, niistä lähetään,
En pyydä mahottomii, mut en myöskään tyydy vähempään,
En kaipaa heikkoo lenkkii, mun ketju on pisin,
Vaatii taitoo taipuu, mut taittujat on vaarallisii,
Paine murtaa paljon, mut tosifrendit kestää,
Ja ite aijon kestää...


Ne on niit tärkeit. Ihmisii, joille voi kertoo kaiken ja joitten kanssa voi viettää sellasii hetkii, et ne jää ikuisesti mieleen...<3
Mul on aika monta sellasta ihmistä, jotka vois luetella ystäviks! =) Kaikki on ihan yhtä rakkaita, mut toiset vaan on välil läheisempii kun toiset. Ei ystävii voi, eikä saakkaan laittaa mihinkään paremmuusjärjestykseen!!!
Mut erityyppisiä ystävii on olemassa.
Ekana tulee mieleen sellaset frendit, joitten kanssa ei nää usein ja joiden kanssa ei ole ees paljoo yhteydessä, mutta joiden kanssa silti on aina jotain puhuttavaa. On mukavaa huomata, et on olemassa sellasii tyyppejä, joiden kanssa ajan kulumista ei huomaa...=)
Sit tulee mieleen ne ihmiset, joiden kanssa on lähes päivittäin tekemisissä! =) Ne, joille kerrotaan heti kaikki mitä on tapahtunu ja sattunu. Sellasii ihmisii, joitten kanssa ollaan paljon samassa paikassa ja joiden kanssa puhutaan kaikesta mahdollisesta =) Ja joita tulee ikävä, jos ei nää muutamaan päivään!

Kaks erilaista, mutta yhtä rakasta ystävätyyppiä...=)

Ystävyydestä,
<3

PS. Kiitos kaikille ystävilleni, jotka jaksaa pitää pinnalla ja potkia eteenpäin!!! <3 I LOVE YOU!!! =D

Tuntuu epäreilulta...=/

Epäreilua tää elämä on. Jos jotakin...=.=
Omien kokemusten perusteella ja muitten elämää vierestä seuraamalla on oppinu, että tää elämä ryhtyy viimesenä reiluks!!! =/ Se tuntuu aika murskaavalta, mutta vastoinkäymiset kasvattaa ja lujittaa omakuvaa vaan entisestään! =)
Pahinta epäreiluutta lienee joutua torjutuksi tai rakkaan ihmisen hylkäämäksi. Sillon tulee sellanen olo, ettei kelpaa sellasena kun on ja se saa oman mielen tekemään tepposia ja luulemaan, että tulee hylätyksi/torjutuksi aina vastaisuudessakin. Omassa päässään asioita tulee paisutelleeksi aivan järkyttäviin mittakaavoihin ja kuulostamaan täysin mahdottomilta.
Mut eihän sille voi mitään. Pitää vaan koittaa kestää ja olla välittämättä moisesta! =)


Niin,

No ompahan taas takana melkoinen viikko =)

Rantasalmella Topia ja Lottaa vahtimassa oli kyllä aikastalailla ihanaa...<3<3<3 On ne niin rakkaita ja tärkeitä...=D Kyl sitä tulee aika iloseks niitten kanssa touhutessa ja niitä vahtiessa! =)
Pienet asiat saa elämän näyttämään niin valosalta, että ihan häikäsee...x)

Eikä pienet ''vastoinkäymiset'' tunnu ees missään!!! =)
Vaikka niin saattas ehkä luulla...x]

Mutta,
Don't cry, say only FUCK and SMILE! =D
Goodbye, <3

Taas tätä...=)

Lyricsit, elämäni suola...<3 Jotkut on jo varmaan kyllästyny! x] No eipä oo mun probleema!!! =D


Mua kritisoidaan, mut en anna valtaani huolelle.
Puukkoni vastaanotan, mut etupuolelle. -TPH-


Niimpä...=P Millon ihmiset tajuaa sen, ettei jokasesta morkkaavasta sanasta tarvii vetää herneitä nenään? Ei varmaan koskaan... No meikä ei niin joka tapauksessa tee!!! Ei kannata antaa valtaa murheille ja jäädä niihin vellomaan. Sitähän saa ittensä ihan hulluks sillä tavalla!
Ja mitä noihin puukkoihin tulee, niin harvoin oon saanu varsinaisesti ''puukkoa selkään'', koska yleensä aavistan etukäteen mitä on tapahtumas ja kerkiin kääntää rinnukseni selän sijasta siihen puukon eteen!!! Naama kohti kuolemaa!!! Perkele!!! =D Eikä riidat oo kuolemaks! Ne vaan vahvistaa täl elämän reissulla uusia kolareita varten...=)




Uskon siihen mitä mä sanon, uskon siihen mitä mä teen.
Ja pienien tekojen kautta yhö suurempaan muutokseen. -TPH-

Niinhän mä uskon. Jos en uskos kaikkeen tekemääni ja sanomaani, niin en varmaan ois sellanen, mikä nyt oon. Ja joskus kun tuntuu siltä, ettei meinaa uskoo siihen mitä tekee, tulee OI-KE-AT ystävät rinnalle ja kannustaa uskomaan itteensä! =) Siinä vaiheessa saa tehtyä monenlaista ja kokee ittensä rakastetuks...<3
Senttikin on miljoonan alku, pienistä asioista tulee suuria. Joten miksei muuteta koko maailmaa paremmaks ihan vaan pienten tekojen avulla? Jos kaikki seittemän miljardia ihmistä maapallolla tekis jotain hyvää kaverille, niin eiköhän maailma muuttus heti paremmaks? =)


Mutta en aio nyt maailmaa rueta yhdellä onnettomalla blogilla muuttamaan, mut jos mitenkään voin siihen vaikuttaa, niin tottakai sen teen!!! =D

Ja taas on sellanen olo, et uusii riimei!!!

Sust on tullu mulle pienes ajas tärkee,
Vaikka aiemmin jotain ootkin saattanu särkee,
Ei se mua haittaa nyt,
Tuuli on sulle suotuisaks vihdoin kääntynyt,
Tai ainakin mun puolesta,
Saat yrittää uudestaan,
En mä jaksa kauaa olla katkera,
Mut olo on vaan niin epävarma,
Jos tää menee pieleen,
Niin mulle tulee vaan äkkii mieleen,
Korvaako laatu määrän,
Ja auttaako vain yks mut määränpäähän?
Muutamiin jo toivoni heittäny,
Liian monta kertaa on ne teoillaan yli mun kattilan keittäny,
Uhkapeliähän tää elämä on,
Pääasia, et en oo enää ystäväin seurassa onneton...<3


Good night,
My dears, <3

Monta sellasta painavaa ajatusta mielessä...=P

Sellasii ajatuksia, joita on tosi vaikeeta pukee sanoiks... No se on pikkusen huono juttu näin blogin kirjottamista aattellen...x]
Jos sitä taas musiikin avulla syöksys aiheeseen...=)

No eihän tuo nyt ihan täysin oo kuvaava, mut paljon on sellasiikin riimejä, jotka sopii hyvin tai jopa erinomaisesti omiin ajatuksiin...

Sua en voi unohtaa, unohtaa,
Teit mun elämästäin kauneinta aikaa,
Toivoisin ajat takasin,
Rakas, sua vain mietin yksin...<3


Kauneus on katsojan silmissä,
Huomaat sit kun sä leijailet pilvissä,
Säikähdät ku katsot, ei oo maata jalkojes alla,
Makaat yksin kauniin tähtitaivaan alla,
Sun silmiis muodostuu tähdist se yks,
Ja mieles pyörii vaan yks kysymys,
Miks en osaa ottaa mun chansseist kii,
Ku ne vaa kiitää sun silmis ohin vaan pilvin,


Ajatella miten pystyitkään mua satuttaa,
Mun sydäntä, jonka vaan harva auki saa,
Mut vaik kuinka pahalta se nyt tuntuukaan,
Mä en silti muita kai osaa rakastaa,
Oot mulle aikaa tappavaa, murhaa,
Mut kun en helvetti vaan haluu unohtaaa,
Sua ja mua, meiksi jo sanotaan,
Mun sydämes on sulle aina paikka avoinna,


Kyyneleet nuo loputtomat virtaa ainiaan,
Mut sua en tuu koskaan unohtaan...




No en varmasti tuu unohtamaan. Mul tulee aina olemaan joku pieni ajatus sellasen ihmisen luona, johon oon joskus näin suuria tunteita kohdistanut...=)
Now and forever you are important to me...<3


Aiheen vaihto vois olla ihan paikallaan...=D
Sana, melko tuore naisräppäri, jonka riimit on välillä vähän liiankin sopivia...<3

Yks niistä sanan biiseistä, jotka on suoraan omaan elämään verrattavissa...<3

Pienest asti läpi harmaan kiven,
Monesti kaatunu ja tehny virheit,
Ikin en luovuta, ikin en lannistu,
Hopee ei häpee, muta mä en alistu,
Ei kultast keskitietä,
Minne tie vie, ei voi tietää vielä,
En oo syntyny tähdeks, enkä sitä ole,
Oon vaa tyttö joka yrittää tät todella,
Ja pakko todeta,
Kokemukset mua parhaiten opettavat,
En oo hyvä esimerkki,
Pää kolmanten jalkan, ilman esileikkii,
Välil pääsee sammakoita suusta,
Välil meno kaipais hieman jarrutusta,
Mut mä elän nyt elämääni täysii,
Miten käy siin, niin käy sit niin...!


Kuka siitä sanoikaan, mitä minä haluunkaan,
Matkaan kohti unelmaa, et voi estää ainakaan,
Kuka sitä sanoikaan, et tuu mitään olemaan,
Matkaan kohti unelmaa, en välitä vaik puhutaan...!


Emmä jaksais tätä yksin,
Siks rakkaat ympärillä nytkin,
Niin kauan kun sydän sykkii,
Jatkan tätä ilman selityksii,
Mä oon täysin tyytyväinen elämään,
Välil angstii ja välil pitää keventää,
Ei arpapelii vaa tietosii valintoi,
Tietosena asioist tieto toi vahinkoi,
Tervetuloo pudottamaan haasteit,
Mut mä jatkan kurottamaan haaveit...!


Kuka siitä sanoikaan, mitä minä haluunkaan,
Miten käy siin niin käy sit niin,
Kuka siitä sanoikaan, et tuu mitään olemaan,
Mut mä jatkan kurottamaan haaveit...

Niin... Mitä kukaan on sanomaan, et kuinka mun pitäs elää tai et voinko mä toteuttaa mun unelmiani?
On väärin, et ihmiset yrittää ohjailla toisten elämää silleen, et se ois niille itelleen mieleuista. Mun tavotteena on vaan pitää omasta ratista kiinni ja jos jonkun muun suunnitelmat menee pieleen siks, et mä ajan ohi, niin ei voi mitään!!!


Mutta nyt,
Goodbye...<3

Aivan...=)

Taas yhdellä kappaleella vastaan omia ajatuksia...
Kiitos Chessille ihanasta biisistä, vaikka kappale aika vanha jo onkin! =D

Joskus tunne on sellanen, et itkettää,
Oon niin hukassa ettei ymmärrä mistään mitään,
Nyt mikä auttais, tästä pelastais,
Joskus tunne on maailman onnellisin,
Kun se tunne päättyy, mistä sen taas löytäisin,
Nyt mikä auttais, tästä pelastais...



Niin... Miks ihmisen pitää olla sellanen rakennelma, et välil saa hyppii vaaleenpunasessa hattarassa, sit välillä se hattara pettää ja tipahtaa kovalle ja terävälle soralle?
Kai kaikella on joku tarkotus. Mut se tarkotus on sen verran suuri, ettei sitä tämmönen pieni ihminen voi ymmärtää. Ja eikai tarviikkaan?
Päässä on loputon määrä kysymyksii...

Miks ei vois olla helpompaa?
Miks en uskalla tehä sitä?
Miks täs elämäs kaikki tuntuu välillä niin kamalalta?
Miks mä pilaan aina kaiken?
Miks en saa sitä kaikkee mitä haluun?
Miks en kelpaa sille yhelle?
Miks mä mietin näitä asioita?

Kaikil mun pääs liikkuvilla kysymyksillä on yks yhteinen piirre. Ne alkaa ''Miks?''. Ja tiedän vastauksen kaikkiin!!! Siks, että täs elämäs ois jotain tekemistä, jotain miettimistä sille ylijäävälle ajalle, joka jää iloitsemisen ja murehtimisen jälkeen jäljelle! Monimutkainen virke, mut totta silti. =)

Kai sitä vois ittensä puuduttaa ja jättää miettimättä tota kaikkee, mut olo on aika ihana sillon, kun on päässään saanu jonkun asian selville!


Lopuks viel IHAN UUNITUOREITA UUSIA RIIMEJÄ!!! =D

Ne varotti ''Rakkaus on sokea'',
En kuunnellu, halusin vaan kaiken kokea,
Tuntuu jälkeenpäin tyhmältä sanoa tää,
En halunnu silloin mitään sua enempää,
Tein susta itelleni elämän ehdon,
Iltaisin uneen tuudittavan haaveitteni kehdon,
Kehtasin itseltäni huonot puoles peittää,
Ja muille vaan hyvistä puolistas selittää,
Nyt kun en sulle kelvannutkaan,
Oon saanu takertuu jokaiseen ajatuksen mutkaan,
Kaikki tuntuu nyt liian vaikeelta sanoa,
Mut mikään ei muuta silloin tunnetun paloa,
Kiitos rehellisyydestäs, rakas,
Voin vannoa etten palaa ruikuttamaan sua takas,
Kiitos että olet olemassa,
Mulle uutta voimaa ja vastuuta antamassa...<3


Öitä,
<3

Hyvä biisi...=) Yksi Mc Manen parhaista! Siin on jotain, mikä puhuttelee ja kertoo omista kokemuksista...

Mitä sitten, kun unelmat palaa tuhkaksi?
Kaikki mitä toinen tekee koituukin vaan uhkaksi.


Mua sattuu, kaikki ei oo niinkun ennen,
Kuka luokittelee ikuisen onnen rakkauteen?


Kyyneleeni ympäröivät linnoja pilvien,
Ne tuudittaa mut uneen itkien,
Ne saa tän katkeruuden verkon repeämään,
Mä en haluu kestää tätä enempää...




Fiilis, joka pistää miettimään kaikkea tätä koettua. Sen toi biisi saa aikaseks.
Näin ''jälkeenpäin'' on helppoo sanoo, et oli tosi tyhmää päästää ittensä rakastumaan. Mut sillon se oli parasta ja tuntu niin ihanalta, ettei sitä voinu vastustaa...=)
Kyllähän mä pessimistisesti alusta asti tiesin, ettei mahdollisuuksia oo. Ja silti, silti tein sen mikä sitten myöhemmin kidutti pahemmin kun mikään... Annoin oman sydämen mennä järjen edelle, rakastuin.
Oon kuullu paljon siitä, et ''Ei se oo rakkautta, se on vaan ihastumista. Rakkaus muodostuu pitkän ajan kuluessa. Et sä sitä hetkessä saa!'' No nyt vois ehkä sanoo, et veihän se aikaa. Ja mitä pitempään sitä kesti, sitä kauemmin sen unohtaminenkin kestää... Mutta kyllä, se oli/on rakkautta. Ja moni nauraa. Naurakaa vaan. Eihän se mulle mitään merkkaa. Tärkeintä on, et tiiän ite missä meen tän elämän kanssa ja mihin suuntaan...
Ja kaikki se mitä koin oli jotain niin ihanaa ja täydellistä, ettei niitä muistoja parane unohtaa...<3 Jokaista katsetta, jokaista sanaa ja jokaista hymyä tuun muistamaan ikuisesti lämmöllä!!! =) Se oli jotain mitä en voi koskaan unohtaa, enkä haluukkaan...=D

~Kun ajattelee kaikkea sitä, mikä olisi jäänyt tapahtumatta ilman sinua, olen iloinen, että olet olemassa...<3~

Mut ei täs nyt oikeestaan osaa tehdä mitään muuta kun kiittää selkärankaa omaavaa ihmistä siitä, että sano suoraan eikä antanu turhaa toivoo. Se tuntu tottakai murskaavalta sillä hetkellä, mut jälkeenpäin helvetin hyvältä. Ainoo tapa pitää muut ympärillä onnellisina on sanoa asiat niinkun ne on ja olla väistelemättä totuutta, vaikka se satuttais. Koska valhe koskee vielä enemmän, jälkeenpäin...

<3 Kiitos <3


Onkohan itsekästä ajatella tollasen tekstin jälkeen, et vois olla onnellinen? Ei mun mielestä. Mul on ollu täs loman alkaessa aikaa miettiä sellasii asioita, joita oon halunnu jo pitkään oikein ajatuksella mietiskellä...

Niistä lisää seuraavassa...

Kiitos, kun luit ja että olet olemassa!

Holidai!!! =D

Mutta hiton tylsä sellanen. Ainakin näin aluksi! =P Odottaan aika tuntuu aika pirun pitkältä...=/ Vielä tää ja huominen päivä kotona. Tuntuu siltä, et aika matelee ihan sairaan hitaasti vaikka tekis mitä!
Kun on pelannu facebookissa erilaisia kuplapelejä ihan vaan tappaakseen aikaa, niin niistäkin alkaa lähtee jo pikkuhiljaa maku...-.- Varsinkin kun välillä jollekkin tasolle jää jumiin loppupäiväksi!!! =/

Mutta,

Uu mama...x]

Nyt ei oo ees mitenkään huono fiilis, mut silti aattelin kirjottaa sellasesta aika isosta ja painavasta asiasta.
Teen sen seuraavan biisin avulla:

Saatan mennä luokse enkeleiden,
Voin miettii miten hyvin asiat oli eilen,
Mä katselen teitä tuolta korkealta,
Ja annan ihmisille onnee ja turvautta,
Saatan mennä luokse enkeleiden,
Voin miettii miten hyvin asiat oli eilen,
Mä katselen teitä tuolta korkealta,
Korkealta, kirkkaalta taivaalta,


Oon menettänyt uskon elämään ja rakkauteen,
Sitä oikeeta ei löydy, ei tuu valoo harmauteen,
Oon miettiny kuolemaa,
Nyt tosi paljon,
Kävelee ulkona yksinään mun elämän varjo,
Mut luonteeseen ei sovi yksinäisyys,
Jos mun kuolema ei satuttais ketään,
Oisin menny jo onnellisena hautaani lepää,
Mä en oo hyvä ihminen,
Oon tehny liikaa väärä,
Enkä tiedä enää elämäni määränpäätä,
Tuntuu et kun menee ees jotenkin hyvin,
Ni ihan varmasti osaan onnenni tyrii,
Nyt tulis se oikee, ottais mua kädestä,
Sen jälkeen mulla ei ole hätää mistää,
Musta tulee kaunis valkonen enkeli,
Ja teidän vuoksi annoin oman henkeni,
Piti saada biiseihin itsensäkin laulamaan,
Mut sen tietää et pilaan kaiken aina vaan,
Jatkakaa kaikki elämää onnellisesti,
Mun elämäni taisi olla kestävyyden testi...


Masentava biisi. Mut kerto omasta elämästä vähän aikaa sitten melko hyvin.
Kerrompa lisää siis. Ja jos ei kiinnosta, niin ei ole pakko lukee! Jos kiinnostaa niin tässäpä sitä sitten tulee!
Oli aika paskaa. Tai no, TOSI PASKAA!!! Sellasta nihkeetä ja nahkeeta...=/ Ei sitä enää ees muista miltä se tuntu, kun on niin pitkään ollu tosi hyvä fiilis! =) Mut sen mä muistan aika hyvin, et joka aamu tuntu tosi raskaalta herätä ja et muiden kanssa kommunikointi oli vaikeeta. Omassa päässä rakentu outoja ajatuksia ja olo oli surkee. Ei pystyny funtsimaan mistään mitään hyvää...=/
Sille on vissiin nimikin, masennus. No en haluu olla masentava!!!
Nyt on hyvä olla! Eikös se oo tärkeintä? =)

Kai sitä voi vähän jo tästä alkaneesta kesälomastakin kertoo!
Todistus oli ihan odotetunlainen, eli huononi...=/

Käytös: 8
Äidinkieli: 9
Ruotsi: 9
Englanti: 8
Matematiikka: 9
Biologia: 9
Maantieto: 10
Fysiikka: 9
Kemia: 9
Historia: 9
Uskonto: 9
Bändisoitto: 10
Kotitalous: 9
Liikunta: 8
Terveystieto: 9
Opo: S
ATK: 8
Tukioppilaskurssi: S

Et menihän tuo ihan ookoosti. Keskiarvo 8,9 ja lukuaineiden keskiarvo 9. Valinnaisaineiden keskiarvo 9. Numerot jotka laski: ruotsi, englanti ja terveystieto.
Numerot jotka nousi: fysiikka

Mut ei nyt enää hirveesti tuo koulu kiinnosta! >.<
Loman alku on menny aika kivasti kotona lusiessa ja töitä tehdessä. Naapurissa oon töinä tehny kaikenlaista siivouksesta puutarhan hoitamiseen. Ja lauantaina oiskin sitten nokka kohti Rantasalmee!!! =) Ei täs nyt sitten oikeestaan oo muuta ihan lähiaikoina. Oonan ja Elisan rippijuhlat tietty reilun viikon päästä ja sitä ennen kokous Lapinvaellusta varten! =) En lähekkään Tampereelle, mut jääpähän sitten rahaa kun lähen Ruotsiin! =) Heija Sverige heinäkuun puolessa välissä med serkkusein! =D
Ja sen jälkeen oiskin vuorossa vaellusreissu Lappiin hyvässä seurassa...<3 Mitäköhän siitäkin oikein tulee??? ;)

Mut jaa...=P Täs ois viel lopuks vähän omaa tuotantoo! Enjoy!!! =D

Kaks, tämä alkaa mennä jo aika vakavaks.
Toiseen mahdollisuudet menneet jo on, toisen kanssa tulevaisuus aukoton.
Omasta itsestä kiinni paljon, tunteet vai järki edellä on.
Vai antaako toisten päättää puolestaan, ja ottaa turpiinsa siis niin uudestaan.
Helppoa ois toimia fiksusti, mut vaikeeta tehä se tarpeeks kauniisti.


Adios,

Mut mikäs tässä, riimittelemässä...x]

Kävin miettimään tässä riimien luomisen lomassa yhtä sellasta menetystä, minkä sain kokea. Tai no voiko sitä menetykseks sanoa, kun mitään en oo omistanu...-.- Mutta kuitenkin.
Sitä saa ystäviltä hirveesti tukea sellasiin asioihin ja se auttaa ihan helvetisti! Mut eihän se kuitenkaan mitään loppujen lopuks saa aikaseks...

Ehkä tää biisi ei nyt oo ihan tähän hetkeen, mutta on siinä kierolla tavalla jotain sopivaakin... Se hetki, siinä hetkessä, sillä hetkellä...=)

Ei sitä osaa pelkää, tässä elämässä,
Hetkessä kaikki voi muuttuu,
Ei sitä osaa varoo, vahvalla pohjallakin,
Hetkessä kaikki voi muuttuu...




Tack,

IHANA ELÄMÄ!!! =D

Ei sitä oikein voi muuta sanoo...<3
On ollu melkosen kiva viikonloppu! Vaikka kyllä sattu sellastakin, mikä pisti fiiliksen melko alas...=/ Ei sitä haluais ees muistaa, mut jotenkin on vaan pakko...-.- Kun jokin menee pieleen, niin se yleensä menee sitten ihan kunnolla!
Mut ei se haittaa, kun on muuten ollu niin ihana meininki porukalla! <3

Aika basic day...=)

Tai ehkä jopa tosi kiva!!! =) Sellanen jossa oli paljon POSITIIVISTA menoa!!! =D
Kaikkee sellasta pientä mieltä ylentävää, että ei voi kun hymyillä! =) Ihanii ihmisii, mukavii hetkii, pitkii katseit jne jne...<3
Helpot tunnit ja best meininki!!! =D

Jeps,

Eipä mitään kovin kummallista...=)

Oli niin sanotusti ihan tavallinen päivä...=P Ei tapahtunu mitään kovin maailmaa mullistavaa...=) Mutta ihan ''mukava'' päivä! Ja horoskooppihan kuului:

Haaveilet jostakin uudesta, mutta et oikein saa aikaiseksi muutosta elämääsi. Yritä hoitaa asia toista kautta, sekin on mahdollisuus. Päiväsi on oikein mukava!

No haaveilu olikin yks tän päivän teemoista. Mietin sellasii pieniä, mutta tärkeitä asioita, joiden toivoisin olevan toisin, mutta samalla myös pähkäilin, et entäs jos sais päättää millanen maailma olis, jos ite saisin päättää kaiken...=D
Pieniä asioita oli aika paljon ja ne hyppäs mieleen sillon, kun niihin teki mieli puuttua! =) Mut joihin en kuitenkaan puuttunu, koska en halunnu pilata päivää turhalla riitelyllä...=p Jotenkin se ois tuntunu aika turhalta. Aikasempia sanojani lainaten ''mielummin oon onnellinen, kun aina oikees''. Niin tuntuu olevan vähän helpompi olla...=P

Millanen maailma ois, jos mä päättäisin kaiken?
Onnellinen. Ei se meinaa kuiteskaan sitä, et e ois mitään pahaa, mut sellanen, et menneiden murehtiminen ois yhtä paha rikos, kuin joukkomurha! Sellanen sais varmasti ihmiset miettimään miten elää! =)
Aika raa'alta ja rankaltahan sellanen kuulostaa, mut se varmasti sais tosissaan miettimään, et mihin elämänsä käyttää!!!


Nyt tuli mieleen sellanen asia, josta haluisin kiittää muutamia ihmisiä tässä maailmassa!
Jotkut ihanat, täydelliset ja nyt tosi tärkeet ihmiset tuli mun elämään mukaan just sillon, kun niitä eniten tarvittiin! Ja ne tuli tyhjästä!
Jos oikeesti miettii kulunutta vuotta 2012, niin on tapahtunu enemmän kun millonkaan ikinä mun elämäs! Jotkut asiat on muuttunu huimasti.
Tammikuussa elämä tuntu olevan sellasta paikallaan junnaamista ja musikaalin ensi-illan odottelemista, eli todella tyhjää aikaa... Mitä lähemmäs musikaalin ensi-ilta sitten tuli, niin sitä lähemmäs tuli myös mun ''lähtöpäivä'', koska sillon tuntu siltä, että kuhan musikaali on ohi, on myös mun neljätoistavuotinen elämä ohi.
Siihen oli syynä se, että sillon olo tuntu sellaselta, et maailmassa ei oo ketään, joka jäis mua kaipaamaan tai joka minnuu johonkin tarvihtis... Ja se oli hirveetä! Sillon ainoolta vaihtoehdolta tuntu päiviensä päättäminen omatoimisesti. Jokainen päivä tuntu aina vaan raskaammalta ja raskaammalta elää. Iski siis oikeasti masennus! =/

Sit aivan viime hetkellä löyty sellasii ihmisiä, jotka pelasti mut!!!<3<3<3 Siitä teosta en voi kiittää koskaan liikaa!!! Se oli tärkeetä ja liian suurta unohdettavaks!!!<3 =D Ei se pelastus tapahtunu yhessä yössä, (mut yhdellä yöllä oli helvetisti merkitystä!) vaan vähän ajan kuluessa! Se vei aikaa, arvokasta aikaa, jonka aikana opin ihan hitosti uutta tästä laiffista ja niistä asioista, jotka oikeesti on merkityksellisiä!

Seuraavana sellasii riimejä, jotka osoittaisin niille ihmisille, keistä äskeisessä tekstissä puhuin...<3

Sun hymys on jotain mikä saa mut uskoo,
Oonks mä koskaan sanonu kuinka ylpee mä sust oon?
Sun pitää ottaa haltuun koko maailma,
Koska sulla on mitä siihen tarvitaan,
Sä tiedät sen et mä tiedän sen,
Ja haluun sanoo sulle vielä et,
Nää on mulle paljon enemmän kun säkeitä,
Auringonsäteitä, maailma on meidän!!!

Kiitos! <3 =D

No eipähän vaan taaskaan tylsää...=P

Juups, mikä ilta...=P
Ei suotta ihmisellä voi olla tylsää...-.- Nää ''tylsät'' illat on aika hanurista! Kun ei oo mitään muuta tekemistä, kun kirjotella blogia ja miettiä asioita, joille ei voi mitään...=P
Vois taas ''tankata'' itteensä hyvii lyricsei ja niitten merkityksiä täs joutessaan! =)

Tanssi jos tuntuu siltä,
Mielummin ruusuilla, kun pumpulin pääl... -Aste-


Niin... Jos elää, niin pitää kai elää niin, että se jossain tuntuukin. Ei kai mikään tunnu oikein miltään, jos ikinä ei vähän ruusunpiikit pistele...=)

Jokainen liike ja jokainen askel,
Ne muistuttaa aina mistä mä lähdin,
Ei kultalusikkaa, ei katettuu pöytää,
Mut nyt mä tahdon kaiken ja teen kaiken, et saan sen! -Aste-


Kai sitä kaikki joskus tehdyt asiat tietyl tavalla kestää matkalla mukana, vaikka miten koittais unohtaa. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, et se mistä lähtee, ei määrittele sitä mihin päätyy!
Ja en miekään oo alottanu elämääni mitenkään kultalusikka suussa, vaikka ainut lapsi oonkin. Aika moni vaan kuvittelee niin olevan, et jos oot ainut, saat enemmän kaikkee ja sulla on vara ostaa mitä haluut, kun ei tarvii jakaa sisarusten kanssa mitään. Ei se niin oo. Ei meikäläinen oo saanu pentuna, enkä nytkään saa, todellakaan kaikkee mitä haluaa! Jos sattuu tuntemaan meikäläisen äitin, niin kyllä uskoo, ettei pentu saa kaikkee haluamaansa... Eikä se väärin oo!
Ja jos mä nyt haluun kaiken, niin se tarkottaa sitä, et mulla on jotain mitä tavotella, eikä sitä, et haluun kaiken mahdollisen ja mahdottoman materian! Teen kaiken saadakseni kaiken! =)

Liikaa vääriä valintoi, mut otan vastaan mitä tuleekaan,
Ja mä tiedän niin,, mä voin muuttaa kaiken vieläkin. -Aste-


Onhan sitä varmasti kaikki tyriny ja tehny valintoja, jotka ois ollu paras vaan jättää tekemättä. Tai joiden kohdalla ois olu syytä valita toisin. Mut jos niin on, niin mitä sitä parkumaan, et menneisyydes on jotain kaduttavaa. Sellaset asiat pitää vaan yrittää unohtaa ja antaa olla miten ovat! Tiiän sen, et voin muuttaa vielkin kaiken, mut se vaatii rutkasti töitä ja vahvaa tahtoa!!! =D

Mä pidän kiinni mitä mul on, pidä sä sun omasta,
Tät maapalloo ei varmaan paranneta murjottamal,
Tai mistä mä sen tiedän, mun pitää uskoa vaan,
Sun pitää uskoa ja pitää kiinni sun omasta. -Aste-


Niin, mul on asioita, joista en luovu kirveelläkään, nimittäin omat mielipiteet! Ja jos jollain on omansa, niin pitäköön niistä sitten kiinni! =) Ne on niin hieno asia, et suotta niitä pilaamaan sillä, mitä muut ajattelee!!!
Ja ei varmasti tää maailma parane sillä, et murjotetaan. Parempi varmaan olla onnelinen, kun oikees joka asias? Niin, enhän mie sitä TIEDÄ, mutta kovasti arvelen niin olevan! =)
Kaikkien pitää uskoo siihen hommaan, mitä tekee ja pitää siitä kiinni niin lujemmin kun mistään! =D

Vaik valitusvirret pysyy muodissa,
En kaipaa draamaa vaan hymykuoppia! -Aste-


YEP!!! Vaik yleensä biisit tehdään surusta tai kuihtuneesta rakkaudesta, niin silti ois kivaa, et tehtäs enempi ilosta, rentoo ja elämänilosta musaa!!! =D Kai sitä nyt alkaa angstata, jos kuuntelemansa kappaleet kertoo vaan kaikesta paskasta! Eli RELAX, my friends! =)


Mutta, jooh, <3 =)

Se tunne, kun tuntee sellaisen tunteen, joka herättää voimakkaamman tunteen! =)

Olipas taas mukava päivä! (Tylsältähän nää kirjotukset alkaa kuulostaa, kun aina on vaan mukavia päiviä! =))

Mutta niin sanotusti asiaan, eli tähän päivään! Ekoilla kahella tunnilla katottiin elokuvaa ''Rakastunut Shakespeare'', joka oli kyllä pikkusen väärää tavaraa tämänhetkiseen mielentilaan...=P Joka olis ehkä yltiöromantiikan sijasta verta ja suolen pätkiä... Mutta ihan kiva raina kuitenkin! Sitten ATK, jossa vaan oltiin koneilla...=P Suprise!!! Siin ATK -tuntien välisellä välkällä oli sit kevätjuhlaan tulevan biisin harkat. Vikoilla kahella tunnilla oli sit kaikkee kivaa tukarihommaa!!! =)

Mut päivän fiilikset oli kaikin puolin melko omituiset, vaikkei ne mitenkään huonotkaan ollu! =O
Oli vaan jotenkin jännää huomata, että joku kattoo nykyään silmiin, eikä vaan koita olla huomaamatta...? Vaikka se tuntukin tietty aika kivalta, sai se samalla olon aika omituiseks...=)

Eipä siitä kuitenkaan enempää...=D
On vaan oikeesti kiva huomata, että oikeesti tässä maailmassa on olemassa sellasia ihmisiä, jotka välittää muista ja antaa toisten olla ihan omia ittejään ilman että vaativat muuttumaan koko ajan! =D Ja ilon arvonen asia on myös se, et on vihdoin löynäny oikeen paikkansa yhteisössä, jossa ennen vaan häily taustalla ilman mitään päämäärää...=D <3

OIKEASTI luotettavien ihmisten löytäminen näinä päivinä tuntuu olevan aika vaikeaa...=/ Mut sit kun sellasen löytää, niin mikään ei tunnu yhtä kivalta kuin se, et joku salaisuus on säilyny vain itsensä ja kuulijan keskuudessa. Se on oikeesti aika hyvä ja tyytyväinen fiilis! Sitä parempaa tunnetta on aika vaikeeta ees sanoin kuvailla! =)
Ja sellanen ihminen on yleensä hyvä kuuntelija, joka kuuntelee jokaisen hehkutuksen ja iloisen fiiliksen, mutta joka myös tukee silloin kun on vaikeeta, eikä kaikki mee niinkun suunnitteltiin...=D Niistä on pula ja kun oon sellasen löytäny, niiin en aio irti päästää!
Tuntuu ihanalta kun voi hymyillä toisen kanssa niin, että molemmilla tuntuu olevan hauskaa!!! =)

Ei tääkään päivä täydellinen voinu olla...:'( Keskuudestamme on poistunut ihana ystävä, luotettava ja uskollinen ratsu, Pihan Pirtsakka, eli Piitu...=(

Jos viel kerran sut näkisin,
Sulle uudestaan sen kertoisin,
Kuinka ainutlaatuinen olitkaan,
Ennen matkaa paikkaan parempaan,
Ystävästäs vihollises hetkessä muodostui,
Ja siksi viikatemies viereesi saapui...


R.I.P, Piitu, 21.6.2003 - 28.5.2012 <3

Pimun muistoksi: =(

Teveisin,

Jos sitä pikkusen omien biisien sanoja julkisuuteen tois...=)

Biisi nimeltä ''Jotain parempaa...?''...x] Ei vielä mitenkään tarkottu versio sanoista....=)

Tietäisitpä mitä nyt ajattelen,
Miltä musta tuntuu, ja minkä kanssa mä tappelen,
Helppoa en väitä muillakaan olevan,
Mut tän tunteen kanssa kukaan mun usko ei ottelevan,
Liian raskasta, liian ihanaa,
Kun tuntee samalla rakkautta ja raastavaa ivaa,
Usko en koskaan tilaisuutta sulta saavani,
Sanon silti, oot nyt ja aina mun ainoani,
Ainoa, jota tulen näin rakastamaan,
Ainoa, jota en koskaan kykene oikeasti vihaamaan.


Anna mun ottaa ja viedä/ Mitä se sulle ois?/ Mä en todellakaan tiedä!

Jos rakastaa likaa, se satuttaa,
Ja pistää miettimään, onko olemassa jotain parempaa,
Anna mulle tilaisuus yksi,
Olla sun ja tulla edes kerran hyväksytyksi...


En voi luvata sulle enempää kuin tän,
Annan sulle kaiken, ojennan ainoan elämän,
Sen jota itse ennen ohjasin,
Ennen kuin sun olemassaolon mä huomasin,
Silloin mut valtasi usko uudesta,
Jostain kauniista ulottuvuudesta,
Luovun vuokses omasta tahdosta,
Päättää saisit kohdallani aivan kaikesta,
Helppoa ois sun mua ohjailla,
Tekisin mitä vain niillä kolmella sanalla,


Minä rakastan sinua...



Jos rakastaa likaa, se satuttaa,
Ja pistää miettimään, onko olemassa jotain parempaa,
Anna mulle tilaisuus yksi,
Olla sun ja tulla edes kerran hyväksytyksi...

Jos rakastaa liikaa, se turruttaa,
Ja pistää miettimään, onko olemassa jotain kauniimpaa,
Anna mulle tilaisuus yksi,
Rakastaa sua ja tulla edes kerran hyväksytyksi...

Löydä en koskaan mitään sua parempaa...

Ja niin on bändisoitontunnit ohi...=(

Tältä vuodelta...=( Ja tuossa koulussa! =/ No ehkä tästä nyt kesän yli selviäis! =D
Niin. Kesälomaanhan on enää VIIKKO aikaa!!! =) Se jos mikä on I-HA-NA asia!!! =D

Jos sitä sitten päivän/päivien ''aiheeseen/aiheisiin''!
Eilinen oli niin sanotusti tavallinen päivä huippukivaa iltaa lukuunottamatta...=D Kiitos niille, jotka sitä iltaa oli Matovaaralla viettämässä! <3
Tästä päivästä nyt ei oikein osaa sanoa mitään...x] Tai no... Oli aivan ihana bändisoitontunti!!! =D niiltä tunneilta ei vaan osaa lähteä niin, että olis huono tai edes kehno fiilis!!! Aina naamalle on siunaantunut niin leveä hymy, että mahtus vaikka kokonainen maapallo kerralla suuhun! =D Mut siis lauleltiin singstaria ja syötiin mun tekemiä mokkapaloja...=D Oli kuulemma ihan hyviä! <3
Sitten oli vuorossa sellanen amiksen juttu, jossa esiteltiin ammatteja erilaisten visailujen ja tehtävien avulla. Siellä oli kans aika hauskaa ja miun joukkue oli jaetulla ykkössijalla!!! =D Sellaset ihmeelliset laukut voitettiin...=0

No mut eipä täs kovin paljoo oo ehtiny miettimään mitään sellasta, jota tänne blogiin viittis kirjotella...=P Ja se on tietyl tavalla hyvä, koska haluun tuoda sellaset asiat täällä ilmi, jotka jää vähän vaivaamaan miun päätä tai jotka ei miusta oo niin kun pitäs.

Ei täs muuta ookkaan tullu tehtyä kun kuunneltua musiikkia! =D Lähinnä System of a downia ja Amorphista...<3
Laitampa molemmilta näytteeks biisin! <3

I need you to be the guide
The mirror to the sky and sea
Portray all above and below
The gate of life and death


Ihunaa Amorphista...<3


Ja sitten vielä ihanampaa SOADia...<3<3<3

Omnom...=D


Mutta hyvän musiikin myötä,
Hyvää mieltä! =D

Ei vois kyllä paljon parempaa päivää olla!!! =)

AINA VAAN PARANEE!!! =D
Matikankokeesta 10!!! =D There's anything better than this day...<3
Kyl fiiliksen nostoon ei tarvita oikeestaan muuta, kun pari hyvää sanaa ja kiva koenumero!!! =D Kyl ne elämästä äkkiä tekee niin valosan, et ihan häikäsee!!! =)


Mutta, heido :D

Kaikkia ei voi miellyttää...

...Eikä osaa pidä edes yrittää!!! =)
Mut joo... Eiköhän tosta muiden miellyttämisestä oo saanu ihan tarpeekseen tän elämän aikana. Nyt on se hetki, jolloin on aika käydä elään omaa elämää!!! =)

Päivittäin saa kuunnella arvosteluu siitä, miten mun arvot on jollain tavalla pielessä tai en noudata niitä...=P Juu, en ole mikään pilkunnussija, joka noudattaa sääntöä ''Ole virheetön!'', vaan ihan tavallinen kuolevainen ihminen, joka vaan haluu elää parhaaksi näkemällään tavalla! Eli ei kannata rueta mulle aukoo päätään siitä, ett välil tulee funtsittuu menneitä, huonompia aikoja. Teen sen etten toistas samoja virheitä uudestaan, vaan oppisin niistä jotain uutta! Koska vaan ajattelemalla oppii! =)

Tänään mielessä pyöri (ehkä tukarikurssin ansiosta) sellanen asia, et jos ite hymyilee ja on toisille ilonen, niin kyl sitä varmaan saa välil takasinkin! Jos aina vaan kiroo jonkun toisen olemassaoloa ja haukkuu tätä, niin ei varmaan kyseiseltä henkilöltä saa takasin kovin paljoo positiivista puhetta! =) Itellä oli viel pari kuukautta sitten sellanen aika, et ei oikein huvittanu olla muille kiva, koska tuntu, että koko maailma kaatuu niskaan, et tekipä ihan mitä hyvänsä. Mut onneks asiat ei oo enää niin! =D Eikä se oo enää perustelu olla mulle inhottava, jos en enää sitä duuria harrasta!

Suurin syy mun onnellisuuteen täl hetkellä on se, et oon tyytyväinen omaan itteeni just sellasena kun oon! Ei siihen mun mielestä oo muutakaan vaihtoehtoa. Ja vaik en väitä, et olisin TÄYDELLINEN, niin silti mun on vältettävä sellasenaan muillekkin kun ainoastaan vaan itelleni. Ja jos en, niin sit sille ei voi mitään! =)


Mutta,
Löysin taas, tai oikeestaan tajusin, yhen ihanan biisin Apulannan tuotannosta:

Biisin, jossa on vielä ihanammat sanat... Ja vielä niin sopivatkin! =P

Kuljen tietä sateenmustaa,
Mielessäin vain kuva susta,
Kun korvissani naurus soi,
Vaikka nään sut kanssa toisen,
Mielestäin mä saa sua pois en,
Silmiäs kai unohtaa en voi, en mä voi...


On rakkaus kai ihanaa,
Pelkkää suurta tuskaa,
Öisinkään en enää unta saa.
Hyväksyn et lähellesi,
en voi päästä sängyllesi.
Silti en voi sua mä unohtaa, unohtaa...


Miks mun täytyy aina jäädä yksin oottamaan,
Kyynelsilmät kuivaamaan,
Ilman sua kai mahdotonta olla vois,
Oi jos kaikki toisin ois...


Etsä tajuu, mä oon katellu sua!
Jo pitkän aikaa!




Mut kyl sitä biisejä miettiessään tulee huomanneeks, että miten paljon vaivaa muusikot on nähny kappaleiden sanoitusten ja sävellysten eteen, joita me tuoltan tuutista päivittäin kuunnellaan!!! =) Musiikin ei pitäs olla kertakäyttökamaa, joka kelpaa sen yhen kesän ja lentää sitten alelaariin ei kenenkään ostettavaksi. Hyvä musa kestää nyt ja aina! =D




Niimpä ystäväiseni, lukijani!
Hyvää loppuelämää! =D

Ou jee!!! =)

Kyl täytyy myöntää, et kun yleismoodi on positiivinen, niin on paljon helpompi olla ja elää! =D Nyt vaan alkaa pikkusen pelottaa, et entäs jos jostain syystä alkaakin mennä huonommin? Entä sitten? Jaksaako sitä sitten viel ottaa itestään kunnon niskalenkin ennen kun vajoaa jonnekkin? :O Mut ehkä ei pitäis miettii sitä nyt, ettei iske hirvee angsti! =)

Monel tapaa IHAN NORMAALI koulupäivä, mut silti aika kiva ja mukava! =) Ensin tukaritunnilla monenmoista mietittävää päähän, sitten mantsaa perusmeiningillä ja viel ennen ruokailuu terveystietoo ja sain kokeesta 9!!! =D Matikankoe siinä neljännellä tunnilla olikin aika jännää hommaa, mut meni kyllä ihan ookoosti ainakin omasta mielestä! =) Ja liikkatunnilla viel 1500!!! Jossa kyl paransin aikaani aika reilusti! =D

Mut mikäs tässä! Kun siinä juoksemisen/kävelemisen lomassa kerkis mietiskellä kaikenlaista ja kehittää uusia biisien aihioita ja riimejä, joita ehkä myöhemmin julkasen täällä blogissakin. Ensin pitää vähän hioa ja tuumia! =)


Eipä nyt muuta, ehkä myöhemmin!

Kyl ne jotkut vaan kovasti yrittää...=D

...Mut eivät onnistu!!! =) Nimittäin pilaamaan mun päivää!!! =) On ollu oikeesti aika pirun kova fiilis noin niinkun hyvästä kulmasta!!! Vaikka joittenkin mielestä se ei tunnu olevan sallittuu... Mut eipä oo meikäläisen ongelma. Mun mielestä iloista paras on se ilo, jonka saa kun näkee, et jollain muulla on hauskaa tai et joku muu on saavuttanu jotain, mikä on sille tärkeetä! =)
Ja sydämel on taas monta asiaa, joista tekis mieli kirjottaa...=)
Mut täs välis kiitos niille, jotka lukee näitä rustauksia ja miettii niitä ihan tosissaan!!! Jokainen tänkin tekstin tähän asti lukemaan vaivautunut on mulle omalla tavallaan tosi tärkeä...<3
Niihin ''asioihin'' seuraavaks taas muutamien lyricsien kautta! =D


Hyväksyn ne asiat joita en voi muuttaa ja muutan ne mitkä voin! -Elastinen-


Parempi kun hyvä sananparsi! Ja voin kyllä kirjottaa nuo ihan omistakin ajatuksista suoraan alle. Jos jollekkin asialle ei vaan yksinkertasesti voi tehdä mitään, se on hyväksyttävä sellasenaan ja mentävä eteenpäin! Mut jos sille voi jotain tehdä tai jos sitä voi edes parantaa, niin se pitää sitten tehdä!!! =)


En voi pysähtyä, pakko kiihdyttää.
Nii kauan ku oon tääl, oon päättäny viihtyä,
Näitä pitoja ei voi jättää kesken,
Tää on paras paikka olla, ainakin tän hetken! -Fintelligens-

NO NIINHÄN SE ON!!! Ei täs elämäs voi jäädä murehtimaan, vaan on pakko puskee eteenpäin uusiin kuvioihin. Ja kun on kerran saanu tän elämän, niin se pitää kans käyttää arvosellaan tavalla! Elämän on kans syytä olla siedettävää ja siihen kaikki voi ihan ite vaikuttaa eniten. Jos näkee kaikessa vaan jotain huonoa, niin ei varmaan oo kovin helppoo olla ittensä kanssa tässä maailmassa!!! Ja eihän tätä elämää pystys enää kesken jättämään, koska mun on pakko saada elää täysillä, tässä ja nyt! Parasta on olla siin missä parhaillaan on, ainakin nyt! =)


Jos murehtii turhist tääl, pääsee järjestään,
Mä en anna pikkuasioiden ärsyttää!
Kaikki liiottelee, kaikki kärjistää,
Mä alan jo keskittyy johonkin tärkeempään... -Fintelligens-


Oonkohan mä jauhanu tästä jo ihan liikaa? Et ei pidä murehtii turhia. Mä en oikeestaan ymmärrä miks jotain pitäs murehtii. Ainakaan sellasii pikkuasioita, joilla ei oo sillä hetkellä mitään merkitystä. Ja järjestäänhän siinä pääsee, jos miettii liikaa kaikkee tarpeetonta. Joidenkin ois parasta tajuta se ennen kun elämästä tulee ihan oikeesti tosi vaikeeta! Harmi, jos eivät tajuu...=P Kaikkihan tääl kyllä liiottelee ja kärjistää, myös minä, mut ei se kovin fiksuu oo... Ja se tärkeempi on mulle tää yks ja ainut elämä, jonka oon saanu omaan käyttööni. Ja aion käyttää sen just niinkun ite haluun!!! =) 


Ne sanoo leuhkaks ku leuka on pystyssä,
Selkä suorana, mä pysyn ryhdissä!
Ei täällä pärjää, ilman särmää,
En tingi tyylistä, mä pysyn ryhdissä! -Fintelligens-


Yep! =) Mitenköhän monta kertaa oon kuullu tän lauseen ''V***u, et oot itsekäs!''? Ja en vois sanoa, et itsekäs, ehkä paremminkin ylpee siitä mitä oon. Mut joittenkin mielestä se on itsekästä... No ei kiinnosta! =) Mä aion kulkee silleen, et ei tarvii miettii mitä teki eilen! Ja silleen, et musta jää tähän maailman edes pieni jälki. Niin että jään ihmisille mieleen. Ihan sama nauratko mun kanssa vai mulle, kunhan vaan naurat ja muistat mut!!! =D Parempi aiheuttaa joku fiilis, kun ''ihan sama''. =) Mä en myöskään jää tinkaamaan siitä, et onko tää mun elämisen tyyli se oikee, vai ei. Mulle se kuitenkin on! =)


Korotan ääntäni, vaik ne koittais mut murtaa,
Mä en pelkää korottaa ääntäni ja huutaa, 
Ääneni kuuluviin, ajatukseni esiin.
En pysyttele hiljaa, enkä mee virran beesiin! -Fintelligens-


Niin...=) Mut kyllä tunnetaan siitä, et ääni kuuluu, vaikka ei sitä ehkä haluais kuulla. SE EI OLE kuitenkaan MUN ONGELMA, vaan niitten, jotka kuulee! =D Mulla on vaan omat mielipiteet, jotka haluun tuoda esille muodosta ja voimakkuudesta piittaamatta. Enkä mä kuuntele, jos joku sanoo, et se on törkeetä. 
Kyllä mä muidenkin mielipiteen otan huomioon, totta helvetissä! En sietäs itteeni, jos en niin tekis!!! Mua ei pelota se, et jälkeenpäin tulee sanomista jostain, mitä oon sanonu tai tehny. Ja miten oon sen sanonu tai tehny. Jos jonkun mielestä mun mielipiteet on ''murskaavia ja epäkohteliaita'', niin pitäs pistää vastaan sellasta kommenttia, että jäisin hiljaseks. Siihen kykeneviä ihmisiä vaan tulee valitettavan harvoin vastaan...=P Mä kun en oikeestaan koskaan sanattomaks jää! =)


Ittensä kanssa on saanu eniten otella,
Mut se on todella saanu vaa tiukentaan otetta.
Ei tarvi tarinoit kehittää, tai enempää selittää.
Oon kaikkien aikojen paras minä, se riittää. -Iso-H-


Kovimman taiston täs elämäs mä oon tosissaan käyny oman itteni kanssa. Eikä se oo ollu helppoo. Eikä oo kyllä vieläkään! Mut mitä kovemman työn tekee tai mitä kovemmin taistelee, sitä lujemman otteen siihen saa! =) Ja kun omat arvot ja aatteet on kohillaan, niin ei tarvii selitellä muille mitään hätästä, vaan kertoo miten oikeesti ajattelee! Ja jos oon minä, niin sitten olen! Ja vielä kaikkien aikojen paras sellanen kaiken hyvän lisäks! ;)


Mä pidän pääni, ja kovimpaa päässä soi mun oma ääni. 
Omat pläänit, muut ei sanele tai johda elämääni.
Aina se o riittäny, vaik se muut suututtas 
Nii se ei oo muuttumas! -Elastinen-


Ja edelleen. Se mikä on musta oikein ON sitten OIKEIN! Tai ainakin parasta mulle! =) Eniten saa kuitenkin edelleen taistella omien ajatustensa ja halujensa kanssa, eikä se tilanne tuu koskaan muuttumaankaan, koska oon omapäinen ja niin on mun ajatuksetkin! =D Mun mieli + ajatukset = omapäinen uloskin päin! Siitä syystä mä en anna muitten määräillä mitä teen ja miten teen. Jotkut kuvittelee, et mä jossain vaiheessa kyllästyisin ihteeni ja muuttaisin näitä aatteita, mut ei. Ei niin tuu koskaan käymään. Ja jos en kelpaa mimmosena oon, niin sitten on turha tulla päätään aukomaan ja valittamaan!!! Muutosta EI TAPAHDU, jos en sitä ite halua! =D


Nyt jotkut on ihan väsähtäneitä ja kyllästyneitä tähän lukemiseen ja toiset taas pursuu intoo! =)
Mut viel tulee vähäsen! =D


Puhukoot pahaa, ainakin on jotain puhuttavaa. 
Ois puuduttavaa jos kaikki vaan tekis juttuu samaa.
Jos aina huutelee, ei ehi kuuntelee. 
Pienet elämät pyörii sen ympäril, mitä muut tekee.
Ei oo pois multa, ni mitä siit. 
Viha on liian vahva sana, sanotaan etten pidä siit.
Viisas mies sanoo: "Älä riitele hölmöjen kaa, tai vajoot niiden tasolle ja hukut niiden sekaan."
Leuat louskuu, toimis varmaan muuten, mut mun kunniani kestää teiän huutelut. -Elastinen-


Niimpä niin! =) Oon kuullu tän elämän aikana itestäni jos jonkun näköstä juttuu ja huhuu liikkuvan ja osa onkin pitäny ihan paikkansa! =D Jos ei ihmisillä oo järkevämpää tekemistä, niin siitä vaan! =D Kiva et mul on niin mielenkiintonen elämä, et siitä kannattaa jauhaa omalla vapaa-ajallaan!!! =D 
Ja hullukshan sitä tulis, jos kaikki ajattelis samoin, kuuntelis samaa musaa, tykkäis samoista asioista ja olis muutenkin kopioita toisistaan. Maailmassa ei oo ketään samanlaista, kun minä tai sinä, mut samalle aaltopituudelle sattuvia kyllä löytyy, jos vaan viittii ettii! =)
Niillä joilla ei oo omaa elämää on aikaa puhua muista ja muitten tekemisistä! Ja nyt en väitä, etten koskaan muista pahaa sanaa sanos, mut parhaani mukaan sitä välttelen!!! =D Eikä se oo multa pois, jos musta puhutaan. Päinvastoin!!! Se tekee musta vaan kuuluisan ihmisten keskuudes! Ja se jos joku onkin sitten kiva juttu! 
Kyllähän se tottakai sattuu, kun kuulee itestään asioita, jotka ei oo totta, mut ei siihen pidä jäädä kierimään. Mä en vihaa niitä, jotka puhuu musta. En vaan ehkä hirveesti pidä siitä! =)
Ja se, et ei lähe mukaan jokaseen sanaharkkaan, niin se se vasta aarre onkin! Koska jos rupee riiteleen aina kun on mahis, niin lopulta siihen väsyy, eikä siitä saa enää mitään kiksejä! =)
Mä oon kestäny ja tulen kestämään tässä elämässä vastaan tulevat kritiikit ja miettimään niitä ajatuksen kanssa. Niissä voi olla jotain ihan oikeetakin, mut varsinaiset ''huutelut'' heitän suoraan kiintolevyltäni roskikseen! =D Ei niillä kuitenkaan mitään tee!!! =)


Vaik ois vaikeeta, pää pystyyn!
Jokainen tehköön elämässään mihin pystyy.
Menestys on sust kii, ainoo keino puskii,
Ei saa luovuttaa vaan pää pystyyn. -Fintelligens-


Jos ei välil tunnu toimivan, ei pidä silti luovuttaa ja antaa vaan olla! Nyt moni miettii ''Sähän se oot paraskin tuollasta kirjottamaan, kun viel pari kuukautta sitten marisit miten kamalaa elämäs on!''. Ja tottahan se on, et välillä kävin TODELLA LÄHELLÄ POHJAA, mut nousin sieltä kuitenkin lopulta ylös! Jokasen täytyy tehä se, mihin kykenee ja yrittää aina vähän enemmänkin, kuin mihin tietää pystyvänsä. AINOA keino on vaan yrittää ja mennä ja tehdä täysillä nyt, kun viel pystyy, kykenee ja voi! =D 


Moni varmasti miettii, et ''Kyllähän sä täällä blogissas viitit jauhaa ja säätää kaiken maailman hetkessä elämisestä ja muusta, mut todellisuudessahan sä koneella istuessas mietit menneitä ja keräät sieltä ne kokemukset näihin laineihin...=P''. 
Ja kuulkaas. Niinhän se on, mut haluan vaan jakaa ne muille sellasina, kun ne funtsin! =)


Lopuks vähän omasta biisistä otettui riimejä:


''Onko väärin olla onnellinen?
Miks sä teet noin, ootko kateellinen?
Anna jo olla ja unohda menneet,
Heitä jo hyvästit eiliselle ja tartu hetkeen!''


Turha katua ja jossitella,
Ottaa asiat maindilla tollasella.
Mun on helppo olla olemas,
kun en mieti mikä on seuraavan kaatumas.
Kun hymyilee jokaiselle muulle,
Saa ittensäkkin hyvälle tuulelle!


Käytä jo järkeet ja ala jo tajuta,
Sun elämä on on ainoo valuuttas,
En usko muuhun kun elämään,
Siks en sitä tee, siks en tähän jää!




Ystävät, päät pystyyn ja elämään täysii!
Minäkin teitä...<3