On se niin kivaa tajuta, että aikakin kuluu, vaikka välillä tuntuu, että se vaan junnaa paikallaan. Varsinkin kun odottaa jotan oikein kovasti! Mutta odottavan aika on pitkä. Niinhän se vanha sananlaskukin kertoo! =)

Viimeaikoina on kuitenkin tuntunu siltä, että aika on kulunu ihan hullun nopeesti!!! Päässä pyörii muistoja seiskaluokan ekasta koulupäivästä, vaikka mokomasta on on aikaa kohta jo kaksi vuotta! Ja ne muistot tuntuu sellasilta, että ne on koettu vasta eilissäpäivin. Samoin kaikki muukin. Tuntuu, että musikaalin ensi-illasta ei ois kulunu kun muutama kuukaus, mutta siitä on kohta jo puol vuotta.

Eikä siinä mitään pahaa oo, että aika kuluu rivakkaan ja ettei yks päivä kestä 24 tuntii enempää, mutta välillä sitä pysähtyy ajattelemaan, että jos tää elämä kuluu aina yhtä nopeesti kun nyt, niin eihän tässä kerkii mitään tekemään, kokemaan saatikka sitten näkemään! Mutta kuitenkin joka kerta kun sitä käy ajattelemaan, niin mieleen tulee meikäläisen tapauksessa väkisinkin sellanen asia, et pitää nauttia tästä hetkestä ja olla murehtimatta turhaan tulevaa tai mennyttä! Ja se ei oo ollenkaan pahasta jos aikoo elää tätä elämää onnellisena. =)


Seuraavana ihanan naisräppäri Sanan lyriikoita, jotka sopii aiheeseen aika kivasti...=)

Mul on kaikki mistä mä unelmoin,
Mul on kaikki mitä mä halusin,
Elämä välillä vastaan kapinoi,
Mut mulla on kaikki hyvin tänään!


Älä murehdi eilisestä,
Älä murehdi huomisesta,
Jos voisin, ottaisin,
Puolet sun huolista...<3



Nii-iin...=) On aika yleistävää sanoa, että ''Mulla on kaikki mistä mä unelmoin.'', koska onhan sitä tässä elämässä tullu unelmoituu monesta sellasestakin asiasta, joita ei sitten oo saanu. Mut pitää pitää mielessä, että aika monella unelmat on sellasia, että niiden avaulla otetaan askel lähemmäs onnellisuutta ja jos sen onnellisuuden on kerta saanu, niin eikös sillon oo saanu kaiken mistä unelmoi?
Mun mielestä ainakin. Ja välillähän sitä tuntuu, että kaikki kaatuu niskaan ja elämä kapinoi sitä onnellisuutta vastaan kaikin mahdollisin ja mahdottominkin keinoin.
Ystäville nuo viimeiset lainit lähinnä suunnaten voi sanoa, että jos voisin helpottaa jonkun taakkaa, oli se sitten kevyt taikka raskas, niin sen tekisin! Koska sitä vartenhan ystävät on. Jos ei voi kokonaan ottaa toisen huolia, niin pitää niiden ylittämisessä tukea parhaansa mukaan.

Mut kai sitä yrittää auttaa aina parhaansa mukaan sellasia ihmisiä, jotka auttaa sillon kun ite tarvii apua! Niinkun joskus on sanottu ''Näytä ystävillesi tie pois helvetistä ja vihamiehillesi polku sinne.''.
Hmm... Vaikka välillä tuntuu, että niille vihaamille ihmisille vois tehdä kaikkee pahaa ja että niitä haluis vahingoittaa kaikin keinoin, ei se silti ole järkevää!


Mietittävää,