perjantai 8. kesäkuuta 2012

Taas tätä...=)

Lyricsit, elämäni suola...<3 Jotkut on jo varmaan kyllästyny! x] No eipä oo mun probleema!!! =D


Mua kritisoidaan, mut en anna valtaani huolelle.
Puukkoni vastaanotan, mut etupuolelle. -TPH-


Niimpä...=P Millon ihmiset tajuaa sen, ettei jokasesta morkkaavasta sanasta tarvii vetää herneitä nenään? Ei varmaan koskaan... No meikä ei niin joka tapauksessa tee!!! Ei kannata antaa valtaa murheille ja jäädä niihin vellomaan. Sitähän saa ittensä ihan hulluks sillä tavalla!
Ja mitä noihin puukkoihin tulee, niin harvoin oon saanu varsinaisesti ''puukkoa selkään'', koska yleensä aavistan etukäteen mitä on tapahtumas ja kerkiin kääntää rinnukseni selän sijasta siihen puukon eteen!!! Naama kohti kuolemaa!!! Perkele!!! =D Eikä riidat oo kuolemaks! Ne vaan vahvistaa täl elämän reissulla uusia kolareita varten...=)




Uskon siihen mitä mä sanon, uskon siihen mitä mä teen.
Ja pienien tekojen kautta yhö suurempaan muutokseen. -TPH-

Niinhän mä uskon. Jos en uskos kaikkeen tekemääni ja sanomaani, niin en varmaan ois sellanen, mikä nyt oon. Ja joskus kun tuntuu siltä, ettei meinaa uskoo siihen mitä tekee, tulee OI-KE-AT ystävät rinnalle ja kannustaa uskomaan itteensä! =) Siinä vaiheessa saa tehtyä monenlaista ja kokee ittensä rakastetuks...<3
Senttikin on miljoonan alku, pienistä asioista tulee suuria. Joten miksei muuteta koko maailmaa paremmaks ihan vaan pienten tekojen avulla? Jos kaikki seittemän miljardia ihmistä maapallolla tekis jotain hyvää kaverille, niin eiköhän maailma muuttus heti paremmaks? =)


Mutta en aio nyt maailmaa rueta yhdellä onnettomalla blogilla muuttamaan, mut jos mitenkään voin siihen vaikuttaa, niin tottakai sen teen!!! =D

Ja taas on sellanen olo, et uusii riimei!!!

Sust on tullu mulle pienes ajas tärkee,
Vaikka aiemmin jotain ootkin saattanu särkee,
Ei se mua haittaa nyt,
Tuuli on sulle suotuisaks vihdoin kääntynyt,
Tai ainakin mun puolesta,
Saat yrittää uudestaan,
En mä jaksa kauaa olla katkera,
Mut olo on vaan niin epävarma,
Jos tää menee pieleen,
Niin mulle tulee vaan äkkii mieleen,
Korvaako laatu määrän,
Ja auttaako vain yks mut määränpäähän?
Muutamiin jo toivoni heittäny,
Liian monta kertaa on ne teoillaan yli mun kattilan keittäny,
Uhkapeliähän tää elämä on,
Pääasia, et en oo enää ystäväin seurassa onneton...<3


Good night,
My dears, <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti