Voishan sitä joskus kirjottaa...:)

Ja kertailla, että mitä tässä on viimeaikoina oikein tapahtunut...:) Millonkas sitä on tullut viimeks kirjoteltua... Hmm... En edes muista. Tsekkaampa siis...! Kolme viikkoa on ehtiny tässä vierähtää kuin siivillä...O_o Huhhuh! Meneepä aika tosi nopeesti...:P Mutta voisin vähän kertoa, että mitä sitä on tullut tehtyä kun en ole kirjoittelemaan kerinnyt lainkaan;

Tässä välillä on ehtiny olla kokeita kyllä aikamoinen läjä ja niistä on kyllä tullu ihan hyviä numeroita. Biologia, matematiikka, kemia, uskonto, äidinkieli ja sekä matematiikan, että englannin valtakunnalliset. Englannin valtakunnallisesta sain 8 ja suullisesta osuudesta 10!!! :D Pakko olla ylpeä itsestään kun tuommosen suorituksen itselleen sai meriitteihin...:)

On tuon oman rakkaankin kanssa ehtinyt viettää ihanan paljon aikaa...<3 Ja tulihan tuossa 14. huhtikuuta täyteen sellainen etappi kuin 3 kuukautta yhdessä! :') On se niin suloista kun on ihminen ihan pöpinä toisen takia!

Koulussa on myös kokeiden lisäksi tapahtunut yhtä jos toista;

Viikolla 15 (8.-12.4.) oli tukioppilaiden pitämä ja järjestämä väriviikko. Väriviikolla oli ideana kunakin päivänä pukeutua kyseisen päivän väreihin. Värikkäästä pukeutumisesta sai pisteitä ja eniten pisteitä kerännyt luokka voitti aina sen päivän. Väreinä olivat:
Maanantai: Keltainen
Tiistai: Vihreä
Keskiviikko: Ruutu, raita, pilkku, kukkakuosi yms.
Torstai: Punainen/pinkki
Perjantai: Sininen
Mutta väriviikko meni oikein mukavasti. Minun osuutenani järjestelyissä oli huolehtia aamunavauksista ja tiedotteista keskusradiossa. Ja hyvinhän nekin meni! :D

Sitten se kevään odotetuin kaksi päivää eli musaillat huhtikuun 23. ja 24. päivä Kummun koulun liikuntasalissa. Itse olin koko tiistain järjestelemässä paikkoja ja kirjoittamassa juontoja. Hyvin meni omalta osalta muutamaa pikkumokaa ja isompaakin mokaa lukuunottamatta. Mutta pääasia oli se, että oli niin hemmetin hauskaa ja mukavaa! Ja nostalgista... Viimenen musailta peruskoulun aikana...O_o

Tuolla musailta viikolla meillä oli myös saksasta vaihtari, jonka kanssa sai sitten hieman testailla omaa englantiaan ja oppia saksaa. Mukava viikko oli vaikkakin välillä kielimuuri oli hieman hankalaa saada murretuksi...:)

Ja sitten tälle viikolle: (jota onkin ehtinyt kulua jo yksi vuorokausi ja 20 tuntia x))
Meillä on tällä viikolla koulussa kevätilo-viikko, jonka tavoitteena on tuoda koulun kevään arjen puurtamisen keskelle hieman helpotusta ja kevennystä. Minulla on taas tehtävänäni hoitaa aamunavauksia ja tiedottelemista.
Huomennahan on sitten vappu ja tänään vappuaattona oli koulussa hirmunen härdellipäivä...:)

Tulevana viikonloppuna saakin sitten olla oman mussukan kanssa ihan vaan kaksisteen kotona ilman aikuisten valvovaa silmää...<3 Ihana weekendi tulossa! :3

Päivän biisin vois tähän laitella vielä lopuksi. Elikkäs siis Juha Tapiota ja minuun todella hyvin uppoava kappale Onnen tähdet.

Kirjastossa istuu aina iltaisin, 
Lukee siellä lainaamaansa romaanin,
Kun kaupat menee kiinni,
Se kiertää ostarin,
Vielä kerran hidastuvin askelin,
Sen naapurit kai tietää,
Vaikkei puhu ääneen,
Joka loppiainen sukulaiset muistuttaa;

Synnyit maailmaan alla onnen tähtien,
Ei vastaa sanaakaan, mutta silmät tulta lyöden,
Kauniisiin kasvoihin hymyn taistelee,
Vielä jonnekkin onnen tähden mä teen,

Koulussa sen kirjoitukset ääneen luetaan,
Siitä opettajat sanoo aina niin,
Tuosta tytöstä me tullaan kyllä vielä kuulemaan,
Ja se kirjoittelee niihin aineisiin,
Kuinka sunnuntaisin perhe harrastaa, 
Ja vieraatkin voi tulla kylään ihan milloin vaan, 

Tuossa biisissä on vaan niin paljon minua... Se kertoo oikeestaan tosi hyvin siitä miltä välillä tuntuu. Oikeestaan aika pelottavan hyvin! Mutta hyvä biisi...:)


Nyt,
Kiitos jos luit tänne asti :)

Se on kevät vihdoin...:)

Ulkona on niin ihanan aurinkoista ja paikat alkaa pikku hiljaa sulaa. Jotenkin tulee niin pirtee ja ilonen olo, kun aamulla herää auringonnousuun ja illalla aurinko laskee vasta just ennen kun käy nukkumaan. Tuntuu mukavalta! :)
Tää viikko on menny aikalailla tavallisissa merkeissä. Tiistaina alkoi siis taas koulu loman jälkeen. Illalla perusmeininki teatteriharkkoineen yms. Keskiviikko myöskin aivan tavallisilla uomillaan. Tänään oli taloustietokilpailu ja ihanaa kemiaa...:3 Ainiin! Saatiin vihdoin ja viimein luokkasormuksetkin...:) Ihanasti pääsee 3.6.2028 järjestämään sitten luokkakokousta! :)
Löyty taas yks biisi, jonka sanoista on helppo löytää paljon sanottavaa... Nimetön - Kuuleeko kukaan

Vie mut pois, tahdon paikkaan, jossa hengähtää,
Ei riitä vain että sulkee simänsä, kaiken keskellä,
Vie pois, polta siltani, kadota jälkeni,
Tämä kaupunki vaatinut on osansa,
Nyt mun on pakko lähteä,
Sillä kuule mun huudot kun jää heikko pettää,
En halua paeta todellisuutta,
Ainoastaan hengittää,

Välillä on alkanu tuntua siltä, että haluaisi hetkeksi paeta. Paeta mitä? Moni varmaan mietti tuota hetken. Mutta en mie osaa siihen oikein edes vastata. Voin kuitenkin yrittää parhaani mukaan.
Mie luulen, että haluaisin paeta itseäni, omia ajatuksiani ja niiden kehää, joka vaan kiertää ympyrää, eikä löydä päätepistettä tai rauhaa. Välilllä tulee paniikki, pakoreaktio. Silloin haluaa vaan saada ajatukset jonnekkin muualle mahdollisimman äkkiä ennen kuin ehtii liikaa miettiä asioita.
Mutta entäs jos ei ehdi? Silloin tilanne on mitä epämukavin ja ahdistavin. Alkaa miettiä kaikke painostavaa, asioita, joilla ei enää ole minkäänlaista merkitystä. En halua paeta todellisuutta, ainoastaan hengittää. Niin... Miun tarkotus ei oo päästä pois todellisuudesta, joka on kuitenkin tällä hetkellä todella mukava ja aika ongelmaton. Joskus vaan tulee sellanen olo, että haluais hetkeks pois oman päänsä sisältä. Sellanen olo, että ei haluaisi koko ajan miettiä asioita omasta näkökulmastaan.

Syvä huokaus hiljaisuuden rikkoo, sanat tahtomattaan uupuu,
Siivet liian suuret tähän häkkiin ja se minua ahdistaa,
Näin se maailma keinuttaa omaa lastaan,
On siis täysin turhaa olettaa, et muutosta olisi luvassa,
Vaikka koittanut olen antaa aikaa,

Kertokoon sanat omasta puolestaan...


Kiitos, jos luit :)

Wow...=)

Mikäpä tällasta elämää on viettäessä...:) Ollu niin mahtavaa viimesen pari päivää, että en oikein osaa edes kuvaillakkaan! Vois ehkä kertoa, että mitä sitä on tullu puuhailtua.
Perjantaihan oli siis hieman tylsää, mutta oli kiva nähdä sukulaisiakin...:) Lauantaina menin sitten tuon ihanan mussukkaiseni luokse yöksi ja oli kyllä niin ihanaa...<3 Ja eihän se yksi yö riittäny, vaan me saatiin ruinattua se meille vielä sunnuntaina...:3 Oli kyllä sellasta ihanuutta tuommonen, että ei voi sanoa muuta kun iiiiih <3 Maanantaina sitten jouduin luopumaan ihanaisestani ja löhöämään kotona. On kyllä koko päivän ollu niin väsyny ja vetämätön olo, että puuuh...=P Mutta niin hyvä fiilis kun vaan olla ja voi! :)
Että sellanen oli minun pääsiäislomani :) Nyt tässä olis jälellä enää vähän läksyjä ja koululaukun pakkailua. Ai niin ja tietysti hieman datistelua! :D Sen jälkeen se olis oikeestaan vaan nukkumista. Onnistuukohan tuo yksin? :/
Mutta voisi pari hienoa biisiä taas näin lähes traditionaalisesti linkkailla tähän tuolta Youtuben ihmeellisestä maailmasta...:) Viikonlopun aikana paljon kuunneltuja biisejä.
Ekaks Suvi Teräsniskan versio Yön kappaleesta Rakkaus on lumivalkoinen.

Hän aamukahvin vuoteeseen on tuonut rakkaalleen,
Valo taittuu ikkunasta onnen hetkeen jokaiseen,
Saa peiton alla koko päivän tehdä taikojaan,
Ja tuntea kun lumi peittää koko maan,

Hän risti kädet, käänsi katseen hiljaa ylöspäin,
Ja kiitti miten onkaan saanut rakkautta näin,
Aina toivoi paljon mutta saikin enemmän...vaan ei yhtä tiennyt hän...

Yksinkertaisesti vain todella hyvä kappale ja LOISTAVA tulkinta siitä! Tullu kuunneltua monta kertaa niin automatkalla kuin nyt tietokoneellakin...:) Kaunista.

Toisena kappaleena Scandinavian music groupin Hölmö rakkaus. Ihana biisi, joka vaan kertoo jokaisesta tuntemuksesta niin älyttömän hyvin...<3

Viimeisenä biisinä haluan näyttää aivan ihanan TOISEN Yö-coverin Suvi Teräsniskalta. Enkelille. Surullinen, mutta jotain sellaista koskettavaakin siinä on.

On kaikki pois lähteeneet,
Jättäneet yöhön yksin kulkijan,
On kaikki lähteneet, enää yksin matkaa teet,
Kun kaikki pois on lähteneet,

Joo, ne rakasti sua niin,
Lapsen kasvot meikillä vain peitettiin,
Meikki rapistunut on,
Ja vain kylmän kohtalon sai lapsi, jota rakastettiin niin,

Ja kaiken tämän jälkeen hän on valmis kuolemaan,
Itkien hän yössä nuolee haavojaan,
Jäljellä on enää arpi vanhan ystävän,
Vaikka odotitkin enemmän,

Vuodet kuluneet jo on,
Joko päättynyt on matkas loputon,
Veikö kotiis viimeinkin sen ties vai vieläkö matkalla oot,
Oi enkeli vieläkö matkalla oot...


Ihana kappale. Täytyy sanoa. Mutta surullinen. Ja sellainen, että jotkin sanat vaan osuu ja uppoaa aika pahasti...


Mutta adios amigos! :)