keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Aina ei voi kaikkia mielllyttää :/

Yhen päivän aikana sitä kerkii tehä vaikka minkälaista! On ollu niin vittuuntu, kun ilonenkin fiilis...:O
Mut siihen ei välttämättä kuole: fiilis joka lentää reunasta reunaan, niin se fiilis on paras! Mikään ei tunnu menevän ihan penkin alle, mut ei tuu kanskaan lenneltyy pilvissä. :D

Jotkut ihmiset vaan pistää miettimään sellasta asiaa, että kannattas takoo sillon, kun rauta on kuumaa. Jälkeenpäin on turha ruikuttaa, jos joku asia meni pieleen kun ei oo tehny sille mitään! Vaikka pakko myöntää, että siihen tulee sorruttua aivan liian usein...=P
Mutta ottaa sellanen aivoon... Vaikka varsinaista ruikutusta ei sinänsä oo tarvinnukkaan kuunnella kuin omasta suusta x]

Kun alottaa päivän sillä, että skitsoo ittensä uuvuksiin uskonnontunnilla mitättömästä asiasta, niin ei voi olettaa, että loppupäiväkään ois sitten millään tavalla selkee...:[
Mut odotukset osoittautu kerrankin vääriks, sillä päivä olikin loppujen lopuks ihan kiva ja hauska! =D

Yks asia minnuu mietityttää:
Minnuu sanotaan todella usein erittäin positiiviseksi ja impulsiiviseksi (=tekee asiat hetken mielijohteesta) ihmiseks, vaikka omasta ja äitin mielestä oon superpessimistinen henkilö...xD Mut kyl toi hetkessä eläminen kuuluu niin sanoittuihin unelma piirteisiin. Mie arvostan sellasii ihmisiä, jotka tekee niin kun tahtoo, sillon kun tahtoo ja miten tahtoo! Aina ei tarvii ajatella muitakaan. Omaa itteensä vartenhan sitä tällä tänään eletään, ei ketään muita. Se on sitten eri asia millasen elämän haluu. Jos ei ota muita ikinä huomioon, niin ei varmasti saa kyllä positiivista vastakaikuakaan. Se on se kuuluisa JOKAISEN OMA VALINTA.
Oon viime aikoina saanu kuulla lokaa siitä, etten ota muita tarpeeks huomioon ja et ajattelen vaan itteeni. Niille jotka niin ajattelee, niin niille sanon vaan tän: ''Se on mun oma valinta ja ite päätän mitä teen. Rankempaahan tää elämä silleen on, mut jos kestän sen ite, niin onko sillä hirveesti väliä mitä muut siitä elämäntavasta funtsii?''
Mut oon käyny kyl vierailemas siel toisessakin päässä. Välittäny liikaa muista ja muiden mielipiteistä. Ja se. Se oli yhtä helvettiä!!!
Jos nykysellä tyylillä pää osuu välillä kattoon ja sillon pikkasen kirpasee, niin sillä vanhalla tyylillä hipo pohjaa jatkuvasti. Ja jokanen hipasu tuntu vaan pahemmalta ja pahemmalta. Siitä lopputulemana masennus.

Joten,
My friends,
Carpe Diem - Tartu Hetkeen

Kun vielä voit,


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti