Jos sitä...

...pitkästä aikaa kirjottelis! =)
Ei oo tekstiä tullu vähään aikaan ihan vaan koska aikaa ei vaan oo luistanu MISTÄÄN VÄLISTÄ!!! =P Mutta olen täällä taas! (:
Mistäköhän sitä sitten alottas? Paljon on kerinny tapahtua tällä välillä. Oli vaellusta, isoskoulutus, jatkisripari, koulun alku, Sonata Arctican keikka ja viimeisimpänä alkanut seurustelusuhde. Eli hulinaa on ollu!

Oon keskittyny vapaa-ajallani entistä enemmän musiikkiin. Siksikin tää bloggailu on vähän tupannu jäämään. Musaa on tullu kuunneltua entistäkin enemmän. (Miten se oikein onnistuu?!)
Myös tuo musiikin itte tekeminen on alkanu viedä aikaa melko reippaasti. Jokasessa vapaassa välissä on vihko kourassa ja kynä savuaa. Kännykän äänitekansio on täynnä hyräiltyjä melodioita ja riffejä. Ja heti kun pääsen kotiin, niin tartun kitaraan ja alan vinguttaa ja rämpyttää! Mikäs siinä. Se on mukavaa ja luovaa ajanvietettä. Passaa miulle!!! (=
Musamaku... Jaa-a... Mitäs siitä oikein nyt kertois. Edelleen hiphop näyttelee suurta roolia, mutta kyllä tuo melodinen metalmusiikki on alkanu viedä sitä johtopaikkaa. Jos tässä nyt vaikka esimerkkejä artisteista ja heidän musiikistaan...(:

Ensiksi sitä kuuluisan huimaavan ihanan loistavaa melodista metallia Kemistä, Sonata Arctica!!! (Tony on tuosta mainospuheesta miulle auki aikamoisen summan! (;)
Sonata Arctica on Kemissä vuonna 1996 perustettu melodista (power)metallia soittava yhtye johon kuuluvat seuraavat herrat:

Vasemmalta: Henrik ''Henkka'' Klingenberg (koskettimet), Elias ''Ellu'' Viljanen (kitara), Tony Kakko (laulu), Tommy Portimo (rummut) ja Marko ''Make'' Paasikoski (basso)

Henkilökohtaisesti tutustuin yhtyeeseen ja sen musiikkiin vasta viime talvena, mutta Sonatasta on kuitenkin tullu tässä vajaassa vuodessa suorastaan elinehto meikäläiselle!
Pääsin yhtyeen keikalle tässä muutama viikko sitten ja voi jestas että oli nannaa...<3 Saatan kertoa kyseisestä kokemuksesta lisää tässä joskus! (:
Seuraavana minun mielestäni yksi Sonatan parhaista (lue: kaikista, sillä ne kaikki on miusta parhaita) biiseistä, Juliet:

Huippua!!! =) <3

Seuraavana ehkä suomalaisen metalmusiikin kansainvälisesti menestyneimpiin yhtyeisiin kuuluva Children of Bodom. Children of Bodom soittaa melko raskasta, särösähkökitarantäyteistä metalmusiikkia. Bändi on perustettu vuonna 1993 Espoossa.
Yhtyeeseen kuuluvat seuraavat jäsenet:

Vasemmalta: Alexi ''Allu, Wildchild'' Laiho (laulu, kitara), Henkka Blacksmith (basso), Roope Latvala (kitara), Janne Warman (koskettimet)  ja Jaska Raatikainen (rummut)

Seuraavana biisinäyte kyseiseltä bändiltä, Are you dead yet?

Toimii aina! (:

Miulle Bodom ei ole mitenkään uusi bändi. Oon kyllä varsinaisesti KUUNNELLUT enemmän sitä tässä pari vuotta, mutta aina tiennyt sen olemassaolosta.
Bändin perustaja, Alexi Laiho on tehnyt ilman muita jätkiä hienoa musiikkia toisten bändien täydentäjänä:

Allu!!! <3
Ja vielä kuva tästä kuolaamastani kitaristikomistuksesta!

Kiitos ja kumarrus,
Kirjoittelen kun joudan!!! =)

JIPPII JA JEE!!!

SIIHEN EI OLE ENÄÄ KUIN KOLME YÖTÄ!!!
Nimittäin IIIHANAAAAN vaellukseen...<3
Hmmm...=) Mitenköhän tässä pysys housuissaan??? =D Kai se on pakko vaan olla =)

Ei oo hirveesti tässä ''lomalla'' kerinny kirjottelemaan, mutta ens viikolla kerkiin vielä vähemmän, kun oon siellä tunturissa ilman tietoa ulkomaailmasta...xD Mutta odotus on kova, vaikka eristykseltähän se kuulostaa!

Mielessä on tässä viimesen parin viikon aikana pyöriny vaikka minkälaista ajatusta, mutta moni onkin jääny ihan vaan ajatuksen tasalla, kun en oo blogia päässy päivittelemään. Silti on pakko sanoa nyt, että ei oo oikein mitään mistä kirjottaa...=P


Siispä,
=)

No jaa...

Nyt on niin tyhmä olo, että huhhuh...=P

Niin,

Wipii!!!! =D

Se ois tänään sitten lähtö Ruotsiin!!! Reissuumaan!!! Viis päivää!!! Oooooooooo jeeee!!! =D
Niin...
Mutta huono puoli siinä on se, etten nää kaikkia ihania ihmisiä, saatikka sitten Viltsua vajaaseen viikkoon...=/ Kai (?) sen kestää. =P
Nooooo... Pääse Gröna Lundin (anteeksi, tarkennan GRAN-LUNDIN) huvipuistoon, miljoonalle kirpputorille, tulkiks ja muuten vaan shoppailee...=D Kirpputoreilla käydään siitä hyvästä, että setäselläni on hulluus niitä kohtaan ja saan sitten siellä tulkkailla...xD

Mutta,
Meikä lähtee vähän Ruottinmaalle!!!
=D

PS. Hyvää loppuelämää! :)

Tylsyys on vissiin kansantauti??? =O

No ainakin miun mielestä! On niin tylsää, että ihan huimaa!

Näin tylsää siis oli...xD

Mutta alempana järkevämpää luettavaa...=)

Moiks,
=)

Juu-uh...=P

Se ois taas yks työpäivä takana. =) Oli aika kivaa duunia tänäänkin...xD
Mutta muihin aiheisiin...=D
Ois taas näistä lyricseistä höpisemistä, kun tuossa töissä ehtii kuunnella musiikkia, joka sisältää mahtavia sanoituksia!!! Luvassa vähän kaikenlaista...=) Lähinnä Cheekkiä...<3

Jos voin tehdä sen tänään, miksi tehdä se huomenna,
Walk don't talk, siinä sulle selvää suomea,


Tuosta voi olla montaa mieltä...x] Selvää suomea juu...! =) Mut miksikäs jättää jotain sellasta huomiseen, jonka voi tehdä jo tänään...=D


En pelkää helvettiä, en pelkää kuolemaa,
Mut pelkään reppu tyhjänä mennä tuonelaan,

Niin...=P Ei oo koskaan ollu oikeestaan mitään ajatusta siitä, että mitä tapahtuu sen jälkeen, kun tämä elämä loppuu, lusikka lentää nurkkaan, tai miten sen nyt ikinä kukakin haluaa ilmaista...xD Mutta mihinkään helvettiin en usko, enkä kuolemaa pelkää... Tai miten sen kuolemanpelon oikein ottaa. Se on niin monimuotoisesti ajateltava asia...=P Suurin pelko lienee se, ettei ehdi elää elämää haluamallaan tavalla ja tehdä niitä asioita, joita on halunnut kokeilla!!!


Tää jääräpää kun ei liiku minne määrätään,
Niinku Genssit sanoo, matka on määränpää,


Niin...xD Meikä harvemmin tekköö niinkun muut haluaa...=) Ja niinkun Fintelligenssin biisissä sanotaan ''matka on määränpää''. Eiköhän sitä kuitenkin eletä tätä hetkeä varten? Eikä tulevaa...=P Vanha virsi!!!



Jokainen täällä itse valitsee tiensä,
Syytä toisten ei tarvitse tietää,
Sun ei tarvii kysyville vastata,
Tärkeintä on että pysyy itse kartalla,


Hmm... Josko sitä tuota edes viitsis kommentoida! No jos sitä kuitenkin...=P Ite kai täällä jokainen päättää mitä tekee omalla elämällään, eikä muiden tarvii tietää, että miks niin tekee. Eikä kaikille uteleville tarvii vastata, jos ei ite haluu. Lopultakin tärkeintä on tietää itse, mitä omassa elämässä oikein tapahtuu!!!


Ja vaik on raskasta, ei auta elää pelossakaan,
Jos nyt koitettas pysyä tääl elossa vaan,
Ja nauttii täysillä niin kauan ku saadaan,
Mä meinaan ainakin kunnes ne hautaa mut maahan,


No =) En aio ees selittää... Niin selkeesti on Jare näihin riimeihin ajatuksiaan keränny! =D


Tieto lisää tuskaa, elämä opettaa,
Se teki must tälläsen, pakotti vetämään kovempaa,
Stressaava pessimisti, skeptikko ja kyynikko,


Toi on niin selvää toi ''tieto lisää tuskaa''... Se on NII-IIN totta!!! Jos ei tiedä mistään mitään, niin ei voi oikein tuskastuu sellasesta, mitä ei edes tiedä! Ja elämä opettaa...=) Hyvin sitten opettaakin! Elämä on kovettanu ja tehny meikäläisestä sellasen, mikä nyt oon!
Sillon tällön kuitenkin huomaa stressaavansa pelkästään siitä syystä, että ajattelee niin pessimistisesti. Skeptisyydestä muodostuu ajan mittaan aikamoista kyynisyyttä!
xD Kylläpäs oli taas niin hauskaa...=P


Lopuks ihan vaan mielentilaan sopivia sanoja...=)

En anna muitten sanoo mitä mä voin tehdä,
Mä tiedän mistä tuun ja paikkani täällä,
Mä nautin täysillä tästä päivästä,
Se on jotain, mitä kukaan ei voi viedä,
Mul on kaikki hyvin tänään,
Ei voi pilata mun päivää mikään,
Se on jotain, mitä kukaan ei voi viedä,



Moido,
=D

Uu jeeh...xD

Työpäivä takana ja toivottavasti mukava ilta edessä! =D Ois meininki mennä uimaan ja käydä lenkillä...=P

Mutta muuta sitten...

Joskus tuntuu, et on maailman onnekkain,
Mut samaan aikaan niskas painolastii tonneittain,
Mä tunnen olevani aina vapaa kaikest,
Mut samaan aikaa ootan, et heräis painajaisest...


Yep! Välillä sitä tuntuu siltä, että tanssis ruusuilla ja ois onnekkain ihminen maailmassa, mutta siinä samalla päässä pyörii liuta sellasia ajatuksia, joiden toivois katoavan vaan äkkiä pois mielestä.
Mulla on aina ollu elämässä yks periaate, josta oon pitäny kiinni niin ylä-, kuin alamäessäkin: mun ei pidä huolehtia sellasista asioista, jotka ei mulle kuulu ja joista mun EI TARVIHE tietää. Nokkaansa ei tarvihe työntää jokaikiseen asiaan, vaikka mieli tekiskin. Ja jos jostain asiasta saa tietää, vaikka se ei kuuluskaan itelle, niin ei sitä pidä miettiä niin, että pää kuluu puhki.
Ja sillon kun menee vähän huonommin, toivoo vaan, että kaikki ois pahaa unta eikä laisinkaan todellista totellisuutta...=P


En voi sanoo, ettei menneisyyden haamut ikin hämää,
Väärät muistot ja hiljaisuus ne saa mut tikittämään,

Niinpä...=P Kyllä joskus on tullu mietittyä menneitä ja ihmeteltyy, että miten niistä ajoista on selvinny hengissä! Kun on kokenu vaikka minkälaista ja päässy eroon mitä inhottavammista ihmisistä. Menneisyydestä ei tekis mieli muistaa muuta, kun ne huolettomat ja hyviks luokiteltavat ajat! =)


Niin tällä kertaa,
=D